perjantai 27. tammikuuta 2017

Antti Heikkilä -kritiikin täydentävät kappaleet

Tässä kirjoituksen Antti Heikkilä ja loputtomat asiavirheet jatko-osassa on hieman pohdintoja tämän artikkelin saamasta huomiosta ja palautteesta.


1. Blogiliikenteen määrä

Tämä artikkeli keräsi ensimmäisenä päivänä noin 10 000 sivulatausta, joten kansa koki tämän artikkelin selvästi kiinnostavaksi.

Seuraavina päivinä artikkelia luettiin vielä muutamia tuhansia kertoja ja vuoden 2017 alussa sivulatausten määrä oli yli 80 000.





2. Heikkilän reaktio ja muut bannit

Heikkilän FB-sivulta taas sain kirjoitukseni julkaisupäivänä bannit, vaikka en edes ollut sivun tykkääjänä enkä ole kirjoittanut siellä muistaakseni ainoatakaan kommenttia. Tämä keskustelun estäminen on tärkeä syy, miksi alun perin kirjoitin tämän artikkelini.



Lisäksi sain bannit ryhmästä Terveys tavoitteena, kun linkitin kirjoitukseni kyseiseen ryhmään. Syynä oli se, että ryhmän ylläpitäjä kannattaa Antti Heikkilän toimintaa ja ilmeisesti näkee kriittisen keskustelun trollauksena:





3. Myönteisiä kommentteja

Olen saanut artikkelistani todella paljon kehuja. Olen erityisesti yllättynyt, että monet karppausryhmien jäsenet ovat suhtautuneet myönteisesti kirjoituksiini.

Tässä on joitakin otteita nimenomaan karppausaiheisten ryhmien kommenteista:
(1) Todella hyvä kirjoitus ja nähnyt paljon vaivaa osoittaakseen epäkohdat Heikkilä tekee hyvää työtä, mutta ansaitsee tulla arvosteltavaksi, kun tekee itse virheitä. 
(2) Pitkään sitä seuranneet ovat huomanneet saman. Se, että meuhkaa ja keulii pilaa koko hyvän ja tärkeän asian. ON huomattu jo vuosia sitten...
(3) Tämä on tärkeää, upeaa Valtsu! [sydän]
(4) Toki Heikkilällä on paljon hyviä pointteja. Mutta rehellisyyden nimissä tästäkin pitää voida puhua!
(5) Mielestäni tämä on taas hyvä esimerkki siitä miten ketään ei tule uskoa sokeasti, vaan aktiivisesti itse paitsi kokeiltava myös etsittävä tietoa useasta lähteestä ja leiristä. Tutkia jopa 'vastapuolen' argumentteja ja niiden perusteita muodostaakseen kokonaisvaltaisen kuvan asiasta.
(6) Olen harmitellut tätä jo monta vuotta. Hyvä asia kärsii hyökkäävästä ja toisia mollaavasta tyylistä ja asiavirheistä. Heikkilä on saanut paljon hyvää aikaan, mutta joskus koen myötähäpeää tekstejä lukiessani.
(7) Pitää toki muistaa, että hänellä [Heikkilällä] on myös taloudelliset intressit. Esim hänen nettisivunsa näyttävät olevan maksulliset.
(8) Antti voi olla oikeassa monessakin eri asiassa, mutta pakko kyllä yhtyä tuon blogistin pohdintoihin, ainakin osittain. Tällaiselle kriittiselle ja tieteellisen koulutuksen omaavalle sielulle Antin kirjoitukset vaikuttavat välillä miten sen nyt sanoisi... 'puoskarimaisilta'. Ei perustella kunnolla, lähteisiin viittaaminen on välillä mitä on, esiintyy juurikin tuota ylimitoitettua viranomaisvastaisuutta ja ties mitä salaliittoteorioita[...] 
(9) Päivi, näitä 'pieniä' asiavirheitä Antilla on vaikka kuinka paljon. Tälläkin palstalla näitä 'pieniä' asiavirheitä pidetään totuutena kun Antti näin on sanonut tai kirjoittanut. Muutamat Antin 'pienet' asiavirheet ovat täysin ihmisen metabolian vastaisia [hymiö] ja nämä asiat olisi kenen tahansa helppo tarkistaa.
(10) Suora puhe ja asiavirheet ovat kaksi eri asiaa.

Tässä on positiivisia kommentteja muista keskusteluryhmistä:
(11) Ihanaa että joku jaksaa kirjoittaa siitä, millaista tuubaa Heikkilä suoltaa. Ihan perustason kemia ja terminologia on usein päin honkia, ja kerrankin kävin PubMedissä tutkimassa artikkelia, jonka Heikkilä itse linkkasi yhden postauksen väitteiden tueksi. Kyseisessä artikkelissa tultiin tulokseen, joka oli ihan selvässä ristiriidassa sen väitteen kanssa, jota tukemaan ko. artikkelia yritettiin käyttää.
(12) No nyt on harrastettu kunnon skeptikkotyyliä. Hieno kirjoitus ja armoton Excel-taulukko.
(13) Hyvin perusteltua ja dokumentoitua kritiikkiä, josta puuttuu turha toraaminen tai riidanhakusuus : ). Myös hyvää kamaa ja kansanvalistustyötä noi ohjeet lähteiden käyttämiseen ja asialliseen kirjoitteluun. Rispect!

Tässä on myös otteita alan yliopistoprofessoreilta saamistani palautteista:
(14) Hienoa että olet aktiivisesti verkossa järjenäänenä.
(15) Erinomaisen kannatettavaa toimintaa! [...]
(16) Samaa mieltä, erittäin hyvä kooste ja tärkeä aihe!
(17) Hyvä tuo taulukko! [...] Sinun huomiosi olivat erittäin hyviä.



4. Kielteisiä kommentteja (ja minun vastineet)

Suhteellisen pieni osa kommentoijista löysi kirjoituksestani myös negatiivisia puolia. Erityisesti karppausryhmissä oli hieman näitä kielteisiä kommentteja. Syyt olivat yleensä mielestäni useimmiten huonoja.
(18) Uskoako Heikkilää, jolla on koulutusta ja kokemusta + näyttöä vai sitten täällä meuhkaavia "opiskelijoita"? Ei tartte kauan miettiä.
Tämän kommentoijan mielestä Heikkilää tulisi ilmeisesti uskoa, koska hän on auktoriteetti. Toinen ryhmäläinen (sininen väri) kuitenkin totesi, että tällainen suhtautuminen on 'ajattelemattomuuden huippu':



Mainittakoon sekin, että lääkärin koulutus ei valmenna erityisen hyvin tutkimusten tulkintaan.

(19) Voisitko nyt tuoda pari esimerkkiä, missä AH on syyllistynyt asiavirheisiin?! 
(20) Eli määrittelisitkö sanan VIRHE onko se sama kuin erimieltä sun oikean tiedon vai? Lääkityksestä ja terveyden hoidosta ei ole ehdotonta totuutta!! Näin ollen emme voi syyttää ketään virheestä! EI MULLA MUUTA!!!
Nämä kommentoijat eivät perehtyneet aineistooni.

Jälkimmäinen kommentoija arveli, että Heikkilän virheissä olisi kyse mielipiteistä eikä sellaisista väittämistä, jotka voisi osoittaa vääriksi. Asia ei ole näin. Valitsin Heikkilän sadoista oudoista väittämistä lähinnä ne, jotka pystyy helposti osoittamaan vääriksi.

(21) Minusta olisi tärkeämpää ruotia niiden virallisen tahon vaikuttajien lausuntoja, esimerkiksi Fogelin kirjoittamia oppikirjoja joita edelleen käytetään kouluissa, niillä on valtakunnallista ja jopa valtiontaloudellista merkitystä
Tämä kommentoija ei pitänyt riittävän tärkeänä keskittyä Antti Heikkilän virheisiin, sillä muiden terveysvaikuttajien sanoma leviää häntäkin laajemmalle.

Kokonaisuudessaan melko moni kommentoija näytti olevan sitä mieltä, että minun tulisi keskittyä kritisoimaan kotimaisia ravitsemustieteilijöitä. Näin aionkin tehdä, kun löydän heidän sanomisista selkeitä virheitä.

(22) Heikkilä on lääkäri. Olen pikkutarkka ihmisten asiantutijataitojen kanssa, eikä Heikkilän osalta ole tässä ollut ongelmia koskaan. Tutkimuspuolella hän on maallikko (kuten niin moni muukin ruoasta puhuva) ja eri asemassa kuin ammattilaiset, jotka puhuvat kerta toisensa jälkeen puuta heinää[...]
Tämä kommentoija ei ilmeisesti näe Heikkilän olevan vastuussa kirjoitustensa totuuspohjasta, koska tämä ei ole tutkija.

(23) Koko nykyinen ravintosuositus perustuu siihen Ancel Keysin 1958-1964 tehtyyn seitsemän maan tutkimukseen joka itse asiassa oli 22 maan tutkimus mutta seitsemän maata näytti paremmalta[...]
Tämä kommentoija sivuuttaa kritiikkini ja lisäksi toistaa saman virheen kuin Heikkilä. Taulukossani kerrotaan, miksi tämä tarina Ancel Keysin tutkimuksista ei ole totta.

(24) No nuo sinun löytämät asiavirheet eivät vakuuttaneet valitettavasti A.Heikkilän artikkeleita vastaan.
Jotkut kommentoijat eivät yksinkertaisesti vakuuttuneet löytämistäni asiavirheistä. Joiltakin tämä vastaus tuli niin nopeasti, että he tuskin edes tutustuivat taulukkooni.

(25) Tietysti lillukanvarsiin sotkeutuneet Heikkilän arvioitsijat haluavat näennäiskeskusteluja peittääkseen todellisia virheitä ja estääkseen oikeisiin ongelmiin pureutumisen. Pari niistä: medikalisaatio jolla yritetään kaikki ongelmat hoitaa, toinen on ylipaino, väärän ravitsemuksen seurauksena, osaan viimemainitusta on väärä ravitsemussuositus. Ovatko yllämainitut asiat syynä aloittajan Heikkilän toimintaan/kirjoituksiin kohdistuvaan kritiikkiin?
Joidenkin keskustelijoiden mukaan Heikkilän virheiden esilletuominen on tahallinen yritys estää pureutuminen oikeisiin ongelmiin.

En allekirjoita spekulaatiota. Olen kirjoittanut lihavuudesta ja ravitsemuksesta blogissani, ja julkaisen kesällä luultavasti artikkelin myös medikalisaatiosta. Heikkilän virheiden kokoaminen on helppo toimenpide, eikä vaadi läheskään niin paljoa aikaa kuin esimerkiksi lihavuustutkimukseen perehtyminen.

Toteaisin myös, että luultavasti Heikkilä itse häiritsee näiden tärkeiden aiheiden käsittelyä (lihavuus, medikalisaatio), tuomalla keskusteluun paljon virheellistä ja mustavalkoista tietoa. Mikäli Heikkilä haluaisi aidosti edistää keskustelua esimerkiksi diabeteksesta tai lääketutkimuksesta, hän tekisi sen samalla tavalla asiallisesti ja tarkasti perustellen kuten esimerkiksi Ben Goldacre, Peter Gøtzsche ja Markku Myllykangas tekevät kirjoissaan.

(26) Gladimir, eikö sinun kannattaisi käyttää osaamistasi, ja voimavarojasi johonkin muuhun, kuin Antti Heikkilän virheiden etsimiseen, kuka niistä hänen virheistään hyötyy yhtään mitään ? Heikkilä on kirjoittanut, mitä on kirjoittanut, monet ovat hänen avullaan / opastuksella saaneet parannusta vaivoihinsa ym.
(27) Ottamatta sen enempää kantaa "virheellisyyksiin" vain "otettu lääke" auttaa. Eli jos saa ruokavalio-ohjeita (oli se sitten A:Heikkilä tai joku muu Vhh puolelta), kannattaa niitä noudattaa. Muuten hyödyt jää saamatta. 
Monet kommentoijat olivat sitä mieltä, ettei väittämien todenperäisyys ole merkityksellistä verrattuna siihen, hyötyvätkö ihmiset käytännössä Heikkilän ruokavalioneuvoista.

Heikkilä kannattaa ravinteikasta vähähiilihydraattista ruokavaliota (VHH). Aiheesta on paljon erilaisia mielipiteitä, mutta kotimaiset asiantuntijat eivät ole osoittaneet sitä kohtaan erityistä kiinnostusta. Kuitenkin tutkimuskirjallisuudessa tehdään säännöllisesti havaintoja VHH-ruokavalion mahdollisista hyödyistä liittyen esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Etenkin lyhytaikaisissa tutkimuksissa on saatu huomattavan hyviä tuloksia.

Se että Heikkilä korjaisi lukuisat asiavirheensä, ei estäisi ketään noudattamasta ravinteikasta VHH-ruokavaliota. Ruokavalion suosio saattaisi jopa kasvaa, jos VHH-ruokavalion kannattajat alkaisivat vaihteeksi perustella ruokavaliotaan järkiargumenteilla. Nykyään suuri osa karppaus- ja ravintokeskustelusta perustuu harhakäsityksiin, ja erityisesti Heikkilän levittävät virhekäsitykset ovat levinneet hyvin laajalle terveyskeskusteluihin.

(28) vladimir heiskanen, haluaisin oikeasti tietää oletko katkeroitunut noin pahasti sen takia että olet itse epäonnistunut tai joku tuttavasi? Väität että kaikkien pitäisi parantua nyt tällä ihme ruokavaliolla ja näinhän ei ole joten se puhuu paskaa. Taidat itse puhua paskaa kun väität muuta koska MIKÄÄN ei anna kaikille pelastusta. Joten pidä vaan mölyt vatsassasi jos et mitään järkevää sanottavaa keksi. Niin ja en noudata enkä seuraa hänen kirjoituksiaan niin en välitä itkuistasi sen enempää. Ketuttaa vain tuommoinen katkera nillitys
Jotkut kommentoijat kritisoivat mielikuviaan, joilla ei ollut mitään todellista tekemistä minun kirjoituksieni kanssa. Jos nostan esille asiavirheet, se on vielä aika kaukana siitä, että vaatisin jonkun ruokavalion pelastavan kaikki.

(29) No siehän Valtsu varsinainen guru ootkin! Vladimir Heiskanen; mihin harhakäsityksiin viittaat? Ooko trolli vai maksettu mainos? Onks siul vastaanotto?Myytkö havlemmalla kun Antti?
Tämän kommentoijan huutelun syy oli se, että hän ei ollut löytänyt julkaisemaani taulukkoa, eikä täten tiennyt mistä asiassa on kyse.

Linkitin taulukkoni hänelle, minkä jälkeen sävy muuttui: "No jopas jotakin, melko massiivista dokumenttia pukkaat! Täytyypä zuumailla ajan kanssa."


(30) Yritti tuolla karppipalstalla muuan hammaslääketieteen opiskelija solvata Anttia sakeista virheistä. Uskottavampi on lääkärin työtä ihan ammattina tehnyt kuin alalle aikova.
Tämäkin kommentoija luottaa Heikkilän tieteelliseen osaamiseen, koska tämä on lääkäri. Mainittakoon kuitenkin, ettei lääkärin tutkinto kouluta erityisen hyvin tieteellisten artikkelien lukemiseen.

Kommentoija myös kyseli ihmisiä erittelemään näitä asiavirheitä, joten hän ei ilmeisesti edes perehtynyt aineistooni. Seuraava kommentoijakin vastasi pyyntöön näin: "No avaa tuo linkki. Siellä niitä on vaikka kuinka."

(31) Taas yks hyökkäys Heikkilää vastaan... paljonhan tolle on maksettu? ;)
(32) Vaikka tää kirjottaja asiallinen onkin, niin joku se sillekin maksaa. Mihinköhän epäkohtiin seuraavaksi rynnitään? 
Osa kritisoijista myös muistaa spekuloida sillä, että tämän kirjoituksen taustalla olisi taloudellisia sidonnaisuuksia.

(33) Hyvä Vlada, hieno mies, uskomme/luotamme sinuun. Juuri sinunlaisiasi varten maa on tehty. Se että Antti ei sinusta diggaa....noh ei kaikkia voi miellyttää, pääasia että miellytät itseäsi ja paria mimmii
Tämäkin kommentti vahvistaa sitä, että karppausyhteisössä lukuisat kommentoijat eivät osanneet keskittyä varsinaiseen asiaan, vaan reagoivat keskustelunavaukseen asiattomilla tunnepurkauksilla.




5. Muuta

Muutama muu bloggaaja on viitannut kirjoitukseeni:

Paholaisen Asianajaja - Valtsun terveysblogin suuri projekti

Sinun vartalosi - Mikä 'Mikä virallisissa ravintosuosituksissa mättää?' -ideologiassa mättää?

Tervettä skeptisyyttä - Skeptisen mielipiteen muodostaminen, osa II: väitteen ja sen lähteen arviointi

perjantai 16. syyskuuta 2016

Haku lääkikseen + Mafynetti-arvio

1. Kaksi vuotta hammaslääkiksessä

Hain toissa vuonna opiskelemaan Helsingin yliopistoon hammaslääketiedettä. Päätökseni taustalla oli kiinnostukseni terveysalaan, hammaslääkärin ammatin loistokkuus sekä tutkintoon kuuluvat ihmisfysiologian kurssit, jotka tukisivat terveysblogiharrastustani erinomaisesti.

Sain opiskelupaikkani ensimmäisellä yrittämällä. Opinnot ovat olleet kohtuullisen innostavia, ja olen oppinut kahdessa vuodessa aivan valtavasti ihmiselimistön toiminnasta. Lisäksi olen tutustunut lääketieteen tutkijoihin ja seurannut tieteen tekoa lähempääkin muun muassa kesätyöpaikallani unitutkimusryhmässä.


2. Välivuosi ja haku lääkikseen

Olisin normaalin opintosuunnitelman vuoksi siirtymässä kolmannelle lukuvuodelle. Laitan kuitenkin tähän väliin välivuoden, jonka aikana suoritan lähinnä syventävien opintojen tutkielman. Syyt ovat tässä:


(1) Haluan aikaa itsenäiselle tutkimusten lukemiselle. Minulla on lukujonossa noin 30 tieteellistä katsausta ja lisäksi aion jatkaa valotutkimuksiin perehtymistä. Näistä minulle tärkeistä projekteista ei tulisi mitään, jos suorittaisin samanaikaisesti opintovuoden hammasklinikalla. 

(2) Yritän hakea keväällä lääkikseen. Olen pitkään epäröinyt omaa kiinnostustani lääkärin ammattiin, mutta nykyään uskoisin että esimerkiksi Vilho Aholan tyylinen elintapalääkärin työ voisi olla erittäin mielekäs uravalinta.


Tein päätöksen lääkikseen hakemisesta jo viime keväänä, jolloin myös menin pääsykokeisiin. En kuitenkaan päässyt sisään, sillä käytin valtavasti aikaa omiin projekteihini ja luin valintakokeeseen huomattavasti suunniteltua vähemmän.



Tänä keväänä odottaa siis uusi yritys pääsykokeessa. Blogini fanikuntakin näyttää hieman hiillostavan asian suhteen, joten olisi syytä suoriutua hyvin:





3. Mafynetti-arvio: Johdanto

Pääsykokeessa täytyy osata lukion kemian, biologian ja fysiikan oppimäärä liki täydellisesti.

Keinoja tähän on monia ja paljon on itsestä kiinni, mutta myöskin hyvä oppimateriaali ja oppimismenetelmien optimointi ovat tärkeässä roolissa. Esimerkiksi lukion fysiikka käsittää niin paljon useita vaikeasti opittavia aiheita, että niiden opettelu huonolla oppimateriaalilla voi olla hyvin raskasta.

Suunnittelin lukevani viime keväänä pääsykokeeseen lukion kertauskirjoja hyödyntäen, sillä en halunnut maksaa valmennuskursseista. Sain kuitenkin tarjouksen ilmaisesta valmennusmateriaalista blogiarviota vastaan MAFY-valmennukselta. (Tämän voinee nähdä kaveridiilinä, sillä tunnen firman perustajan ja kymmenkunta työntekijää. Tässä joukossa on myös aktiivisia blogini lukijoita ja hyviä ystäviäni.)



4. Mafynetti-arvio: Valmennuskurssin rakenne

MAFY-valmennus on valmennuskursseja tarjoava firma, jonka oppimateriaalit tarjotaan painetun kirjan sijaan elektronisena tablettisovelluksena nimeltä Mafynetti.

Hintaa tällä tuotteella on 745€ ja se sisältää Lenovo-merkkisen 7”-tabletin, johon valmennuskurssiohjelmisto on asennettu.

(Kalliimpaan hintaan on tarjolla myös eri pituisia valmennuskursseja sekä etäkurssi, johon sisältyy tabletin lisäksi myös opo-ohjausta sekä koesaleissa tehtäviä harjoituskokeita.)

MAFY-tabletti


Sovellus sisältää yhteensä noin 3000 tehtävää ja runsaasti luettavaa oppimateriaalia.

Kyse ei ole vain yksinkertaisesta tehtäväpankista. Harjoitteet on järjestetty opiskelijaa ajatellen pieniin osioihin harkitussa järjestyksessä, jossa aloitetaan tärkeimmistä aihealueista ja laajennetaan siitä kurssin edetessä. Tämänlainen valmis suunnittelu vähentää opiskelijan tarvetta suunnitella itse, missä järjestyksessä ja kuinka paljon paneutua mihinkin aiheeseen.


Tämä kuva suurenee klikkaamalla



Oman opiskelun etenemistä seurataan henkilökohtaisen kehityskäyrän avulla, jolloin opiskelija saa objektiivista tietoa valmistautumisensa tasosta. Minulla esimerkiksi fysiikan käyrä nousi vain puoliväliin tavoitteesta, kun luin kevään ajan hieman liian laiskasti:



.
Mafynetin ominaisuuksista keskeisimpiä on tehtävien kertaustoiminto. Jokaisen tehtävän jälkeen vastataan kysymykseen “osasitko tehtävän?”. Mikäli tehtävä ei ollut vielä selvä, tehtävä menee kerrattavien tehtävien listaan ja ohjelma kehottaa tekemään sen neljän päivän kuluttua uudestaan. Näin kiusallisiakaan tehtäviä ei pääse pakoon.

Kertaustoiminto oli ainakin itselleni hyödyllinen lisä. Saatoin itse tehdä joitakin biologian termien selitystehtäviä jopa viisi kertaa, sillä jotkut käsitteet eivät vain jääneet ensimmäisellä kertauksella mieleen. Kertauksen avulla nekin alkoivat lopulta jäädä paremmin mieleen.





5. Mafynetti-arvio: Biologia

Noin tuhannen biologian tehtävän joukosta suurin osa on sanaselitystehtäviä. Tämä on ihan mielekästä, sillä tällä tavoin varmistuu, että opiskelija oppii lukion biologiasta kaikki opetussuunnitelmaan kuuluvat käsitteet. Minullakin tuli tehtäviä kahlatessa toista sataa “uutta” käsitettä vastaan, vaikka suoritin lukiobiologian melko hyvin arvosanoin.

Lisäksi tehtäviin lukeutuu kohtuullisesti soveltavia tehtäviä sekä pääsykokeeseen valmistavia monivalintatehtäviä. Pidin henkilökohtaisesti biologian osion tehtävistä eniten, tosin tärkein syy lienee se että se on muutenkin lempiaineeni.





6. Mafynetti-arvio: Kemia


Vajaan tuhannen tehtävän valikoimassa käsitellään kaikki lukiokemian aiheet melko monipuolisesti. Keskityin itse keväällä paljon reaktiotehtäviin, sillä ne olivat mystisesti jääneet minulta oppimatta kunnolla niin lukioaikoina kuin kemian opiskeluaikoina yliopistossa.




7. Mafynetti-arvio: Fysiikka

Yli tuhannen tehtävän laajuinen, erittäin kattava fysiikkaosio vie useimmilla lukijoilla suurimman osan lukuajasta. Itsellänikin noin 80-90% opiskelusta keväällä meni fysiikan tehtävien parissa.


Fysiikan teoriaosio on toistaiseksi hieman puutteellinen, mutta tehtävät olivat erittäin(!) monipuolisia ja kattavat kaikki olennaiset aihealueet. Useimpiin tehtäviin on tarjolla seikkaperäiset ratkaisut, yleensä tekstimuotoisina mutta välillä myös videoina.



Eri aiheita käsittelevät tehtävät on jaettu mukavasti useisiin pieniin osioihin aihealueen mukaan. Kun näitä osioita on tehty tarpeeksi, siirrytään tekemään erityisiä tavoitetehtävät-osioita, joissa on huomattavan haastavia tehtäviä käydyistä aihealueista.

Näitä tavoitetehtäviä laskimme yleensä ystävien kanssa porukalla. Monesti tehtävien hankaluus tuotti meille kohtalaisesti ärsyynnystä, mutta niistä selviäminen oli kuitenkin hyvin palkitsevaa ja hyödyllistä.





8. Mafynetti-arvio: Harjoituskokeet & Opo-materiaalit & Opo-ohjaus

Harjoituskokeet: Tehtävämateriaaliin lukeutui myös 12 harjoituskoetta, jotka muistuttivat lääketieteen pääsykoetta niin ulkoisesti kuin myös tehtävien osalta. Koin hyödyllisiksi erityisesti harjoituskokeiden monivalintatehtävät, jotka olivat monesti erittäin vaikeita ja täten valmistivat vaikeita pääsykoetehtäviä varten.

Opo-materiaalit: Opiskelumateriaali sisältää myös artikkeleita liittyen ajankäyttöön, opiskelutekniikoihin ja stressinhallintaan. Nämä lukee ajatuksella läpi 2-3 tunnissa.

Opo-ohjaus (kurssilaisille): MAFY:llä on joukko omia opinto-ohjaajia, jotka neuvovat hakijoita muun muassa opiskelutekniikkaan, elämänhallintaan ja motivaatioon liittyvien asioiden kanssa.

Sain itse ohjausta sekä kasvotusten että puhelimitse ystävältäni Kasperilta, joka koordinoi MAFY-valmennuksen opinto-ohjausta. Näiden sessioiden aikana teimme minulle kalenteriin viikkosuunnitelmia päivittäisistä lukutavoitteistani ja aikaikkunoista, joiden aikana lukisin pääsykokeeseen. Lisäksi keskustelimme elämänhallinnastani ja opiskelumotivaatioon vaikuttavista asioista. Luulen näiden sessioiden tarjonneen hyvät eväät tulevaan lääkishakuuni. (Tavallisesti MAFY-valmennuksen valmennuskurssi- ja etäkurssiasiakkaat saavat ohjausta 20min joka toinen viikko, useimmiten puhelimitse. Pelkän tabletin ostajille tätä palvelua ei valitettavasti tule.)



9. Mafynetti-arvio: Päätelmät

Mafynetin vahvuuksiin lukeutuu kattava ja hyvin laadittu tehtävävalikoima sekä hyödylliset työkalut oman opiskelun seuraamiseksi (kehityskäyrä/viikkotunnit) ja oppimisen tukemiseksi (kertaustoiminto/videot/opomateriaali).

Varsinaisia miinuspuolia en keksi sen lisäksi, että käyttöliittymä on turhan harmaa ja fysiikan teoriaosiot kaipaavat vielä hieman lisäsisältöä.

Viime keväänä 37% MAFY-valmennuksen hakijoista pääsi sisään. Suhteutettuna lääkiksien yleiseen sisäänpääsyprosenttiin (noin 5-15%) tämä vaikuttaa erittäin korkealta lukemalta.

Mielestäni Mafynetti on siis oikein kelvollinen oppimateriaali pääsykoevalmistautumiseen. Aion käyttää sitä jälleen loppusyksystä alkaen omaan valmistautumiseeni.




keskiviikko 3. elokuuta 2016

30 pelon päivää -haaste alkaa!

Kiinnostaako itsensäkehittäminen ja hyvä seura?

Kolme vuotta sitten kuulin puolitutultani nimeltä Olli Lukkari hänen järjestämästään 'haasteryhmästä'. Ryhmässä ihmiset asettavat itselleen kuukauden ajan erilaisia tavoitteita, ja tukevat toisiaan näiden suorittamisessa.

Päätin käydä katsomassa, millainen meno haasteryhmän tapaamisessa oli.

Nyt kolme vuotta myöhemmin olemme Ollin kanssa läheisiä ystäviä, meillä on liki 170 yhteistä fb-kaveria ja takana valtava määrä hienoja yhteisiä kokemuksia.

Haasteryhmästä kasvoi avointen ja samanhenkisten ihmisten yhteisö, jossa on ehditty järjestää erilaisia illanviettoja, retkiä, katusoittokokeiluja, improvisaatiotreenejä, bileitä, taideprojekteja ja muuta yhteisöllistä tapahtumaa. Ihmiset ovat myös löytäneet toisistaan hyvää seuraa ja muodostuneiden ystävyys- ja parisuhteiden määrä on ollut suuri.

Näiden tapahtumien rinnalla haastekuukausiakin järjestetään ajoittain. Seuraava alkaa tämän viikon sunnuntaina (7.8.2016). Mikäli mielenkiinto heräsi, lue haastekuukauden esittely täältä:

Eeppinen 30 päivän haaste (syksy 2016)

Ilmoittaudu suoraan minulle mahdollisimman pian, mikäli haluat osallistua mukaan. :-)

(ILMOITUS 4.8.: Tämä ryhmä alkaa olla nyt täysi. Ota kuitenkin vapaasti yhteyttä, mikäli haluat liittyä tulevaisuudessa mukaan tämänlaisiin menoihin. Monenlaista ohjelmaa tulee varmasti olemaan tarjolla.)

Lisää tietoa aiemmista haastekuukausista löytyy Ollin blogista:

Dreamspire - Erään haasteryhmän tarina
Dreamspire - 30 pelon päivää



keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Lihottaako insuliini? Uusi kirjoitus Lihastohtorin kanssa.

1. Johdanto

Muutama viikko sitten dosentti Juha Hulmi eli kansan kielellä Lihastohtori ehdotti minulle yhteiskirjoitusta insuliinista.

Ja sellainen sitten syntyi. :-)

Älä usko hömppään – osa II: insuliini ja hiilarit ovat lihomisen syy – Hulmi ja Heiskanen



2. Ajatuksia kirjoituksesta

Kirjoitusprosessi oli kiinnostava. Rakenne muuttui monta kertaa luonnostelun aikana, ja vain hieman ennen julkaisua karsimme tekstistä pari osiota pois luettavuuden parantamiseksi. Lopputulos ainakin näytti kelpaavan kansalle:



Tässä kirjoituksessa kritisoimme näkemystä, jonka mukaan insuliini-hormoni olisi erityisen tärkeässä osassa kehon rasvamassan säätelyssä. Tarjoamme tilalle näkemyksen, jonka mukaan lihavuuden taustalla olisi paljon tärkeämpiäkin tekijöitä. Kritisoimme karppausyhteisön näkemyksiä, mutta itse karppaamiseen suhtaudumme neutraalisti:

"Emme todellakaan väitä, että hiilihydraattien rajoitus olisi menetelmänä väärin laihdutettu. Itse asiassa on hyvä, kun keskusteluun on tuotu monilla liiallinen puhdistettujen hiilihydraattien syönti pelkän rasvapelottelun sijaan."



3. Lopuksi

En osaa vielä sanoa, mikä on Valtsun terveysblogin seuraava projekti. Olen tällä hetkellä kesätöissä tutkimusryhmässä, jota kiinnostaa muun muassa aivojen toiminta ja unen mekanismit. Lisäksi tulee luettua aivan hullusti muutakin lääketieteen tutkimusta. Eiköhän näillä opiskeluilla saa jossakin vaiheessa taas uuden artikkelin aikaiseksi.

Näkemyksiäni ravitsemussuosituksista

1. Johdanto


Ravitsemussuositukset ovat kuuma keskustelun aihe. Tämä ei ole mikään ihme, kun katsoo nykytilannetta.

Lihavuusepidemia on nykyisin hyvin merkittävä huolenaihe, vaikka terveysviranomaiset ovat valistaneet meitä vuosikymmeniä terveellisestä ruokavaliosta. Viime vuosikymmenten rasvapolitiikka on saanut viime vuosina runsaasti kritiikkiä. Lisäksi altistumme vielä monenlaisille ravitsemusaiheisille provokaatioille uutismedioiden ja terveysgurujen kautta.

Kirjoitin äskeisessä superlaajassa kirjoituksessani omista ajatuksistani tähän liittyen, mutta se meni monilta ohi. Tässä on sama juttu erillisenä artikkelina.



2. Kovat ja pehmeät rasvat


“Todistusaineisto kovan rasvan haitoista on 1980-luvulta alkaen ollut aukoton”
- Matti Uusitupa

Yksi tärkeimmistä ristiriidan aiheista terveyskeskusteluissa on ollut ravinnon rasva. Viime vuosikymmeinä on päästetty valloilleen vahvoja uskomuksia kuten
  • kova rasva tukkii verisuonet 
  • Pohjois-Karjala -projekti oli menestys kovan rasvan vähentämisen vuoksi

Tuttavani kiinnostava kertomus korostaa, kuinka yksinkertaistetusti tätä tarinaa on esitetty:
"80-luvulla terveydenhoitajille opetettiin koulussa että kova rasva tukkii suonet kuten kinkkurasva viemärin. Tämä ajattelu näkyi myös sen ajan toisinajattelijan Pentti Kossilan kirjassa, jossa hän esitti rasvaongelmien avaimeksi emulgaattoria, lesitiiniä, joka muodostaisi suojakuoren rasvahappojen ympärille."

Nämä uskomukset eivät sellaisinaan pidä paikkaansa. Kovan rasvan vaikuksista puhuttaessa ei sovi käyttää liian vahvoja ilmaisuja, sillä tutkimuksissa vaikutus ei ole osoittautunut kovin suureksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on ilmaissut, ettei tyydyttynyt rasva yhdisty itsenäisesti sydäntautiin.

Nykyisin pehmeiden rasvojen hyödyllisyyttä perustellaankin yhä useammin sillä että ne ovat parempi vaihtoehto kuin kova rasva. Perusteluina käytetään pääosin eteneviä väestötutkimuksia, koska interventiotutkimuksissa tulokset eivät ole olleet yhtä selkeitä. Hyötyä saattaa siis olla pehmeistä rasvoista, mutta mistään aivan valtavista suuruusluokista ei tässä ole kyse.

Tiedeyhteisöllä on tapa korjata joitakin virheitään. Viime vuosina onkin alettu puhua julkisesti siitä, että aikaisempi liiallinen keskittyminen kovien rasvojen haittoihin on johtanut muiden haitallisten ruokien sallimiseen.

Kärjistäen voisi sanoa, että pulla, vaalea leipä, hedelmäjogurtti ja pillimehu ovat aikaisemmin olleet ihan kelvollisia koululaisten välipalaruokia, kunhan maito on ollut vähärasvaista. Tämä on myös minun muistikuva kouluajoiltani.


Aiempina vuosina nähtiin ruokapyramideja, joiden pohjalla oli pullaa, leivonnaisia ja
vaaleaa leipää - ja mehu lukeutui hedelmiin.
mä virhe on onneksi jo tajuttu. Nykyisin kasvikset muodostavat ruokapyramidin pohjan, ja on leipäkin tummempaa (Ravitsemussuositukset 2014).




3. Kananmunat ja kolesteroli


Eräs sepelvaltimotautia tutkiva professori mainitsi minulle, että viranomaisten näkemykset saattavat muuttua näiden ravintoasioiden osalta tulevaisuudessa vielä lisää: "Korjauksia [suosituksiin] tehdään vain säännöllisin välein. Siten esimerkiksi kananmunien ja muun muassa D-vitamiinin osalta suositus saattaa olla liian tiukka".

Myös eräs pitkän linjan ravitsemustieteen tutkija antoi myös kiinnostavan kommentin aiheesta:
“En oikein ymmärrä miksi uudet suositukset tuodaan niin isolla hälinällä kaikelle kansalle kun ne kerran ei ole yksilöille tarkoitettu. 
Juttelin [erään ravitsemustieteen professorin] kanssa tästä ja hänen ajatus oli että suositukset oli aikanaan laadittu ajatuksella että ei siitä muillekaan haittaa ole jos kaiken varalta suositellaan rajoittamaan vaikka kananmunia. Nyt rajoituksia puretaan ja suosituksia laajennetaan, mutta hyvin maltillisesti. [...] Ehkä me tulevaisuudessa osataan rajoitusasioitakin järkevämmin ajatella.”



4. Lihavuus- ja diabetesepidemia


Ymmärrän ihmisten närkästyksen viime vuosikymmenien rasvapolitiikkaan liittyen. On yksiselitteisesti epämiellyttävää jos jokin taho on käyttänyt sairauksilla pelottelua välineenä ihmisten ruokakäyttäytymisen muuttamisessa. Lisäksi osa kansasta pohtii, ovatko runsashiilihydraattiset ravitsemussuositukset nykyisen diabetesepidemian taustalla.

Katsokaa vaikka tätä tilastoa. Metabolinen oireyhtymä 7.5-kertaistui vain viidessätoista vuodessa nuorilla aikuisilla (Mattsson 2012):

Metabolisen oireyhtymän esiintyvyys 24-vuotiailla aikuisilla

Vuosi 1986
Vuosi 2001
Metabolinen oireyhtymä
1.0%
7.5%
Lihavuus
3.1%
10.6%

Johtuuko tämä yksinkertaisesti hiilihydraateista? En pidä tätä selitystä uskottavana, mutta selvästi jokin elintapatekijä on ohjannut kansanterveyttä 1980-luvulta alkaen.

Itse olen pohtinut vuorokausirytmin tärkeyttä ja esimerkiksi Arto Pesola puhuu liian istumisen haitallisuudesta. Puhdistettu ruoka saattaa vaihduttaa haitallisesti elimistön toimintoihin esimerkiksi suoliston bakteerikannan muutoksien tai endotoksemian välityksellä.

Pertti Mustajoen pohdinnat syömiskulttuurin muutoksista ovat mielestäni erittäin tärkeitä. Hän on harvoja suomalaisia, jotka puhuvat näkyvästi nykyruoan maittavuuden merkityksestä ongelmien taustalla. Hänen ajatuksiaan voi lukea artikkelista Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta.
"Väestön lihominen ei johdu ihmisten vähentyneestä tahdonvoimasta tai itsekurista vaan on seurausta normaalien ihmisten normaalista reagoinnista epänormaalille ympäristölle. 
Suomen 2,5:tä miljoonaa ylipainoista kansalaista ei voida syyttää 'itse aiheutetusta' tilasta, vaan heitä on tarkasteltava viime vuosikymmenten yhteiskunnallisten muutosten uhreina." (Duodecim 2015;131:1345-52)

Nykyisin monipuolinen ruokavalio nähdään poikkeuksetta hyvänä asiana, mutta lihavuuden näkökulmasta se saattaisi olla myös osatekijä ruoan liikakulutuksen taustalla.

Lihavuuden syistä todennäköisesti tärkein on nähdäkseni se, että nykyajan ruokaympäristössä on liian helppoa ja miellyttävää syödä yli tarpeen. Yhteiskunnassamme on tapahtunut useita tätä edistäviä muutoksia kuten ruoan lisääntynyt maittavuus, monipuolisuus, heikompi kylläisyysvaikutus, helpompi saatavuus ja pienempi hinta. Herkutkin ovat entistä herkumpia.

Monet terveet luonnonkansat pärjäsivät hyvin yksipuolisella ja mauttomalla ruokavaliolla. Laihduttaville ruokavalioille yhteistä on ruokavalion yksipuolistaminen, oli ruokavalio sitten vähärasvainen, vähähiilihydraattinen, kivikautinen tai vegaaninen. Toimiville ruokavalioille on yleensä tyypillistä myös ruoan nestepitoisuuden lisääntyminen, jolloin ruoan kaloritiheys alenee ja kylläisyysvaikutukset lisääntyvät.

Syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat jääneet Suomessa merkittävästi makroravintoaineajattelun taustalle, vaikka toiset lihavuustutkijat näkevät sen jopa tärkeimpänä tekijänä lihavuuden taustalla. Tämä saattaisi selittää nykyajan lihavuus- ja diabetesepidemioita huomattavasti enemmän kuin rasva tai hiilihydraatit. Perustelen väittämää lihavuusartikkelissani.

Mustajoen sanoma herkullisen ja helposti saatavilla olevan ruoan ongelmista sai
hieman näkyvyyttä myös Vähähiilihydraattinen ruokavalio -blogissa.



5. Vääriä syytöksiä ja roskauutisia


Ravitsemusasiantuntijat saavat nykyisin paljon lokaa niskaansa, usein huonoin perustein. Kansan joukoista huudellaan rajuja väittämiä kuten esimerkiksi se, että lihavuus tai sokeritauti johtuisi nimenomaan sokerin käytöstä, ja että nämä ongelmat olisivat helposti ratkaistavissa vähentämällä sokerin kulutusta.

Todellisuudessa edes sokerin vaikutus ei ole niin yksinoikoinen kuin luullaan. Ihmiset levittävät aiheesta kaikenlaisia huhuja, mutta kovin usein perustelujen taustalta paljastuu jokin todella kiinnostava hiiritutkimus.

Esimerkiksi Antti Heikkilä puhuu blogissaan, kuinka hedelmäsokeri aiheuttaa leptiiniresistenssiä. Hän jättää mainitsematta, että hänen viittaamansa tutkimus on tehty rotilla ja hedelmäsokerin osuus kaloreista oli 60%. Jos syö pelkkää valkosokeria eikä mitään muuta, silloinkin hedelmäsokerin saanti on vain 50%.

Sokerin lisäksi myös rasvaa demonisoidaan usein yhtä huonoin perustein. Esimerkiksi monet uutismediat julkaisevat toistuvasti kielteisiä juttuja "runsasrasvaisesta ruokavaliosta". Kyseessä on valitettavan usein laboratoriohiirien D12492-ruokavalio tai muu vastaavanlainen sekoitus, jonka vaikutuksia ei voi mitenkään järkevästi ulottaa ihmisiin.

Yleistävillä nimityksillä voidaan johtaa ihmisiä helposti harhaan. Esimerkiksi “rasvainen ruoka”
ei kerro ruokavaliosta muuta kuin rasvan määrän, mutta ei esimerkiksi sitä, että kyseessä

oli tälläkin kertaa jyrsijöille tarkoitettu luonnoton laboratorioruoka.

Vaikka runsasta rasvansyöntiä ei nähtäisikään hyvänä asiana, niin sitäkin koskevan tiedeuutisoinnin pitäisi olla silti asiallista. Aion kirjoittaa jatkossa lisää uutismedioiden virheellisestä terveysuutisoinnista, mutta tässä on pari aikaisempaa tekstiäni:



6. Yhteenveto


Viime vuosikymmenien ravitsemuspolitiikassa aikeet ovat mielestäni olleet hyvät ja kehitystä on tapahtunut. Täydellisestä suorituksesta ei kuitenkaan voida puhua, sillä viesti ei ole mennyt sillä tavoin perille, että kansa olisi välttynyt nykyiseltä lihavuus- ja diabetesepidemialta.


Ravitsemussuositusten suuret linjat ovat olleet näkemykseni mukaan väärät. Kun suurin osa huomiosta on ollut pikkuseikoissa (rasvan laatu, ravintokuitu), olemme onnistuneet sivuuttamaan lihavuustutkimuksen havainnot ruoan maittavuuden yhteydestä lihavuuteen.

Tulevaisuudessa ravitsemustiede siirtyy toivottavasti kauemmas vanhanaikaisesta rasvahappojen tai kalorien tiirailusta kohti yhä kokonaisvaltaisempaa ruokavaliokokonaisuuden painottamista, ottaen erityisesti huomioon syömiskäyttäytymiseen vaikuttavat tekijät.

Suosittelisin lukemaan Pertti Mustajoen katsausartikkelin. Se tarjoaa yksinkertaisen mutta uskottavan selityksen sille, miksi olemme nykyisessä tilanteessa.


Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta




7. Ajankohtaisia kirjoituksia aiheesta





maanantai 30. toukokuuta 2016

Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa

1. Johdanto

Erikoislääkäri-lehden toukokuun numerossa (2/2016) julkaistiin minun ja tutkimusprofessori Timo Partosen kirjoittama katsaus nimeltä Punainen valo ja lähi-infrapuna sairaustilojen hoidossa.

Tässä on näyteaukeama jutustamme. Koko artikkelin pituus on lähteiden
kanssa hieman yli neljä sivua (pdf).

Esittelemme katsauksessa lyhyesti hoitomuodon, jossa sairauksia hoidetaan valottamalla ihmisiä joko näkyvällä punaisella valolla tai ihmissilmälle näkymättömällä lähi-infrapunalla.

Koska katsauksemme käsittelee aihetta suhteellisen lyhyesti, kirjoitin tähän alle vielä täyspitkän blogiartikkelin aiheesta. Tästä blogikirjoituksesta on myös ladattavissa tulostettava versio.






2. Mistä on kyse?

Olen aikaisemmin nostanut kirjoituksissani esille tutkimuksia, joiden mukaan paikallisesti annetulla punaisella valolla ja lähi-infrapunalla olisi terveydelle suotuisia vaikutuksia. Aiheesta löytyy tutkimustietokannoista ainakin pari tuhatta artikkelia hakusanoilla low-level laser therapy (LLLT) ja photobiomodulation (PBM).

Yksinkertaistettuna siis tässä hoitomuodossa annetaan punaista valoa tai lähi-infrapunaa sairaaseen kudokseen. Valon lähteenä käytetään laser- ja ledilamppuja. Valotuksen oletetaan parantavan kohdekudoksen toimintaa paikallisesti.



Punavalohoidossa on siis kyse paikallisesti kudokseen annetusta valosta, joka näyttäisi olevan hyödyksi erilaisiin sairaustiloihin. Tämä artikkeli EI siis käsittele esimerkiksi kirkasvalohoitoa, Valkee-korvavaloja, UV-valohoitoa, sinivalon välttämistä iltaisin tai infrapunasaunoja.




3. Punavalohoidon vaikutusmekanismi

Useimmat valon aallonpituudet (ultravioletti, sininen, vihreä, infrapuna) eivät läpäise ihoa juuri ollenkaan, vaan imeytyvät kokonaan ihon pintakerroksiin. Sen sijaan punainen valo ja lähi-infrapuna sijoittuvat niin sanottuun optiseen ikkunaan ja läpäisevät kudosta merkittävästi:

Matkapuhelimen taskulamppu tuottaa sinistä, vihreää ja
punaista valoa. Näistä vain punainen pääsee kudoksen läpi.



Punainen valo ja lähi-infrapuna tuottavat kudokseen edetessään mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia. Soluun päätyvä valo aktivoi nykytiedon perusteella ensimmäisenä mitokondrion hengitysentsyymiä nimeltä sytokromioksidaasi, jolloin solun energia-aineenvaihdunta tehostuu. Tämä taas johtaa muihinkin muutoksiin solusignaloinnissa sekä geenien luennassa. Valon aikaansaama kokonaisvaikutus on kohde-elimen parantunut toiminta sairaustiloissa.




Tiedekirjallisuudesta löytyy valtavasti esimerkkejä siitä, että punainen valo tai lähi-infrapuna on suojannut solujen toimintaa ja tehostanut niiden energia-aineenvaihduntaa. Göteborgin yliopiston väitöskirjatyössä esiteltiin aivan lyhyesti näitä havaintoja erityisesti soluviljelmätutkimuksista:



Seuraava taulukko näyttää myös sen, kuinka samanlaisia havaintoja on saatu aikaiseksi koe-eläintutkimuksissa. Punavalon on toistuvasti raportoitu muun muassa lisäävän ATP-tasoja ja vähentävän tulehdusta:

Punavalohoitoon liittyviä tutkimustuloksia
Hoitoaihe
Koe-eläin
Havainto
Hiiri
ATP, ↓ROS, ↓vaurioalueen koko
Rotta
↑IFN-γ, ↓IgE, ↓IL-4, ↓Th1/Th2 -suhde
Rotta
↑ATP, ↑mitokondrioiden kalvopotentiaali, ↑sytokromioksidaasi, ↑muistitoiminnot, ↓reaktiivinen glioosi, ↓tulehdus, ↓tau-proteiinin hyperfosforylaatio
Banaanikärpänen
↑ATP, ↑elinikä, ↑liikkuvuus, ↓komplementti C3
Rotta
↓CK, ↓O2, ↓SOD, ↓TBARS
Hiiri
↑ATP, ↑suorituskyky, ↑sytokromioksidaasi
Rotta
↓AST, ↓ALT, ↓LDH, ↓kirroottiset alueet, ↓kollageenin kerääntyminen
Hiiri
↑IL-10, ↑IL-4, ↓TNF-α, ↓IFN-γ, ↓sairausoireet
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓makrofagien ja CD8-lymfosyyttien infiltraatio
Rotta
↓IL-1β, ↓CX3CL1, ↓takajuuren hermosolmun glioosi, ↓hyperalgesia
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓IL-6, ↓neutrofiilit, ↓makrofagit
Rotta
↑luun muodostuminen, ↑granulaatiokudos, ↑kollageenisäikeet
Rotta
↑ATP, ↑sytokromioksidaasi, ↑G6PD, ↑NADPH, ↑pAMPKα, ↓NADP, ↓LDH
Kaniini
↑luumenin pinta-ala, ↓myointiman hyperplasia, ↓intima:media -suhde
Rotta
↓TNF-α, ↓IL-1β, ↓hyperalgesia
Hiiri
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Koira, rotta
↑ATP, ↓kuolleisuus, ↓infarktin koko, ↓troponiini T

Koska lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa energiantuotannon häiriöt liitetään käytännössä aivan kaikkiin kroonisiin sairauksiin, on valon suotuisa vaikutus sairauksiin mitokondrioiden kautta sinänsä hyvin looginen asia.




4. Mihin sairauksiin punavalohoitoa on tutkittu?

Punavalohoitoa on tutkittu ihmisillä muutamaan kymmeneen erilaiseen hoitoaiheeseen. Myös uusia tutkimuksia on jatkuvasti tekeillä. Alla olevassa taulukossa on linkkejä aihetta koskeviin julkaistuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin.

Valotutkimuksia (ihmiskokeet)
Perifeerinen kasvohalvaus


Kyse ei ole pelkästään pienistä tutkimuksista: esimerkiksi suun mukosiittia koskevassa meta-analyysissa on yli tuhannen potilaan aineisto.

Kiinnostavaa on myös se, että joidenkin vaivojen kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnan, kaljuuntumisen ja huuliherpeksen suhteen alustavat tulokset ovat erittäin lupaavia.

Ihmisten lisäksi punavalohoitoa on tutkittu rotilla, hiirillä, kaniineilla, koirilla, sioilla, minisioillaapinoilla, lampailla, hevosilla, lehmillä, kissoillapaksuhyppymyyrillä, gerbiileillä, marsuilla, sammakoilla, kimalaisilla, banaanikärpäsillä, merisiilin toukilla, kotiloillatunkiolieroilla ja värysmadoilla. Myös tapausselostus kiinalaisen pehmeäkilpikonnan valohoidosta löytyy tutkimuskirjallisuudesta:

Kilpikonnakin saa punavalohoitoa (Kraut ym. 2013)

Eläinkokeissa valohoidon tehoa on tutkittu lupaavin tuloksin myös aivosairauksiin, osteoporoosiin ja useisiin muihin indikaatioihin. Myös tässä taulukossa jokaisen hoitoaiheen kohdalla on klikattava linkki tutkimusartikkeliin:

Valotutkimuksia (eläinkokeet)


Kuten listastakin näkee, valotutkimusten kokonaismäärä on hyvin suuri. Kaiken kaikkiaan eläintutkimuksia aiheesta on julkaistu yli 800 kappaletta.





5. Valohoitotutkimusten kuvailua

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutuksia sairauksiin on tutkittu laajasti. Täten aihekokonaisuuden hallitsemista varten olen luonut taulukon, johon olisi tarkoitus koota kaikki tutkimus aiheesta.

Tällä hetkellä taulukkoni sisältää yli 2000 tutkimusta aiheesta:

Tutkimusta on tehty niin paljon, että sitä on mahdotonta käsitellä kattavasti yhdessä blogiartikkelissa. Kuvailen kuitenkin muutamia löydöksiä alla.




5.1. Silmäsairaudet

Saksalaisen silmäklinikan 203 verkkokalvorappeumapotilaan aineiston perusteella silmän sidekalvon läpi annettu lähi-infrapuna paransi 95:llä prosentilla potilaista näöntarkkuutta. Kirjoittajat raportoivat myös turvotuksen, verenvuodon, metamorfopsian, näkökentän puutosten ja väriheikkouden vähenemistä valohoidon ansiosta.

Lähi-infrapunalaserin valoa (780 nm) annettiin yhteensä neljä kertaa kahden viikon aikana. Potilaiden parantunut näöntarkkuus säilyi 3-36 kuukautta hoidon jälkeen (Ivandic&Ivandic 2008).

Kanadalaistutkijat raportoivat samanlaisia tuloksia, käyttämällä kuitenkin laservalon sijaan punaista LED-valoa. Koehenkilöillä parani näöntarkkuus ja kontrastiherkkyys, minkä lisäksi silmissä oleva drusen väheni (Merry ym. 2016). Samalla tutkimusryhmällä on työn alla myös satunnaistettu, lumekontrolloitu LIGHTSITE1-tutkimus.

Tämän lisäksi useat tutkimusryhmät ovat todenneet punaisen valon suojaavan koe-eläinten silmiä muun muassa metanolimyrkytykseltä, ikärappeumalta sekä kirkkaan valon aiheuttamilta vaurioilta. Näyttö eläinkokeista tukee siis punaisen valon parantavaa vaikutusta silmissä (Eells ym. 2016, Geneva 2016). Alla oleva taulukko summaa lyhyesti tutkimushavaintoja aiheesta.

Punaisen valon vaikutuksia silmissä
Lähde
Maa
Eläin
Sairaus/malli
💡
λ (nm)
Havainto
Kanada
Ihminen
LED
670
↑näöntarkkuus, ↑kontrastiherkkyys, ↓drusen
UK
Rotta
LED
670
↑sytokromioksidaasin hapetus
Iran
Kaniini
Sarveiskalvon emäsvaurio
Laser
810
↓vaurioalueen koko, ↓tulehdus
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Espanja
Rat
Iskemian tai paineen aiheuttama näkövamma
LED
630
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
USA (OH)
Hiiri
Diabeettinen retinopatia
LED
670
↓retinan O2, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio,
↓iNOS-ekspressio, ↓Ca2+-kanavien toimintahäiriö
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↑ATP
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma
LED
670
↑ATP, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema
Italia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
Intia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↑ONL:n paksuus
Italia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓GFAP
USA (OH)
Rotta
Diabeettinen retinopatia
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan O2, ↓leukostaasi, ↓ICAM-1:n ekspressio
Australia
H ja R
Hyperoksinen retinopatia
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema, ↓retinan neovaskularisaatio
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↓TNF-α:n ekspressio, ↓TLR2/4:n ekspressio, ↓makrofagien aktivaatio, ↓MIF-proteiinin ja kalsitoniinin ekspressio
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma
LED
670
↑mitokondrion kalvopotentiaali, ↓TNF-α, ↓C3d, ↓makrofagien määrä
UK
Hiiri
Silmänpohjan ikärappeuma CFH(-/-)
LED
670
↑sytokromioksidaasi, ↓C3, ↓GFAP,
Australia
Hiiri
Hapen aiheuttama näkövamma
LED
670
↓hapetusstressi, ↓C3
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓C1s, ↓C2, ↓C3, ↓C4b, ↓C3aR1, ↓C5r1
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓fotoreseptorien kuolema,↓LIF-, Edn2 ja TNF-α -geenien ekspressio, ↓Müllerin solujen proliferaatio ym.
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↑b-aallon amplitudi, ↓fotoreseptorien kuolema
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓retinan toiminnan häiriintyminen, ↓makrofagien määrä, ↓mikrogliojen aktivaatio
Kiina
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓ulomman tumakerroksen vauriot
Australia
Rotta
Valon aiheuttama näkövamma
LED
670
↓valovaurion aktivoimien geenien/ncRNA:n ekspressio
USA (TX)
Rotta
Mitokondriaalinen optinen neuropatia
LED
633
↑retinan toiminta, ↑sytokromioksidaasin ekspressio
USA (WI)
Rotta
Metanolimyrkytys (silmävaurio)
LED
670
↑sauva- ja tappisolujen toiminta (ERG-amplitudi), ↓retinan histopatologia


Wisconinin yliopiston väitöskirjatyössä punavalon
havaittiin suojaavan silmänpohjaa rotilla.




5.2. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Brasiliassa toteutetussa 43 kilpirauhasen vajaatoiminnasta kärsivän potilaan RCT-tutkimuksessa pienteholaserhoitoa saaneiden tyroksiinin päiväannos oli 9-kuukautisen seurannan jälkeen keskimäärin noin 40 µg, kun taas lumehoitoryhmässä se oli noin 110 µg.

Huomion arvoista on myös se, että valohoidetuista potilaista 48 prosentilla kilpirauhashormonien pitoisuudet olivat tutkimuksen jälkiseurannassa viiterajoissa kokonaan ilman lääkehoitoa. Täten punavalohoito lienee ainoa lääketieteellinen hoitomuoto, jolla merkittävä osa potilaista on päässyt eroon hormonilääkityksestä

Tutkimuksessa annettiin laservalolla lähi-infrapunaa aallonpituudella 830nm yhteensä kymmenen hoitokerran ajan. Tulokset raportoitiin 9 kuukautta viimeisen hoitokerran jälkeen, joten valohoidon hyötyvaikutus on ilmeisesti melko pitkäaikainen (Höfling ym. 2013, Höfling ym. 2010).

Aiheesta on julkaistu lisäksi useita samansuuntaisia tuloksia venäjän ja ukrainan kielisissä väitöskirjoissa. Täten alustava näyttö valohoidon vaikutuksista kilpirauhassairauksiin on lupaavaa.



5.3. Luunmurtumista toipuminen

Valohoito lähi-infrapunalla (830nm) lievitti viidenkymmenen potilaan kliinisessä tutkimuksessa käden ja ranteen luunmurtumiin liittyvää kipua. Lisäksi käden puristusvoima ja sormien tarttumavoima paranivat huomattavasti valohoitoryhmässä verrattuna lumeryhmään.

Koehenkilöt saivat kahden viikon aikana kymmenen hoitokertaa, joista jokainen kesti 10 minuuttia jokaista murtumakohtaa kohden (Chang ym. 2014).



Tämän lisäksi on tehty useita kymmeniä tutkimuksia, joissa punavalohoito on lisännyt luun muodostumista esimerkiksi luuvaurion tai osteoporoosin eläinmalleissa (Pinheiro ym. 2015). Ohessa on listattuna muutamia eläinkoehavaintoja aiheeseen liittyen:

Punavalon vaikutuksia luustoon
Lähde
Maa
Eläin
Sairaus/malli
💡
λ (nm)
Havainto
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
780
↑hohkaluun muodostuminen, ↑kollageenisäikeiden ala
Turkki
Rotta
Suulaen laajennus
Laser
820
↑luun muodostuminen
Brasilia
Rotta
Luuvaurio
Laser
670
↑luun jäykkyys, ↑seerumin ALP
Turkki
Rotta
Suulaen laajennus
LED
618
↑luun muodostuminen, ↑osteoblastit, ↑osteoklastit
Egypti
Rotta
Leukaluun gammasäteilytys
Laser
904
↑luun määrä
Japani
Rotta
Ortodonttinen mini-implantti tibiaan
Laser
830
↑luun muodostuminen, ↑BMP-2:n ekspressio
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
830
↑luun ja kollageenin muodostuminen, ↔biomekaniikka
Brasilia
Rotta
Osteoporoosi (ovx)
Laser
904
↑luun muodostuminen
Brasilia
Kaniini
Ortodonttinen implantti tibiaan
Laser
830
↑luun muodostuminen (CHA-konsentraatio)
Israel
Rotta
Leukaluun trauma
Laser
633
↑luun mineralisaatio
Israel
Rotta
Sääriluun vaurio
Laser
333
↑luun muodostuminen, ↑ALP-aktiivisuus




5.4. Parkinsonin tauti

Punaisen valon vaikutuksista Parkinsonin tautiin saatiin vuosikymmen sitten ensimmäiset näytöt koeputkitutkimuksista Wisconsinin yliopistossa. Viime vuosina tutkijat Australiasta ja Ranskasta ovat tehneet eläintutkimusta Parkinsonin taudin MPTP- ja 6-OHDA -sairausmalleilla, minkä lisäksi Sveitsissä on käytetty geneettistä alfasynukleiinia liikaekspressoivaa eläinmallia. (Liang ym. 2008Johnstone ym. 2016Oueslati ym. 2015).

Yleisesti ottaen punavalohoito on suojannut koe-eläinten aivoja lupaavasti näiltä Parkinsonin taudin eläinmalleilta, vähentäen myös sairauteen liittyviä käytösmuutoksia.

Lupaavia tuloksia on saatu myös makaki-apinoilla. Erittäin hyvätasoisessa Annals of Neurology -tiedelehdessä raportoidussa tutkimuksessa punavalohoito esti useimmilla apinoilla lähes kaikki MPTP:n aiheuttamat Parkinsonin taudin oireet (Darlot ym. 2016).

Australialaistutkijoiden katsauksessa luetellaan tutkimuksia
Parkinsonin taudin eläinmallin hoidosta punaisella valolla.
(Johnstone ym. 2016)

Näistä tutkimuksista suurin osa on toteutettu näkyvällä punaisella valolla (670nm), mutta myös lähi-infrapunaa on käytetty (810nm).

Valoa on annettu yleensä eläimen kallon läpi tai valokuiduilla suoraan aivoihin, sillä Parkinsonin tautiin liittyvät vauriot sijaitsevat keskiaivojen alueella. Yhdessä tutkimuksessa valon havaittiin kuitenkin suojaavan aivoja myös ainoastaan keskivartaloa valotettaessa. Tämä havainto viitannee valohoidon systeemisiin vaikutuksiin, mahdollisesti verenkierron solujen välityksellä (Johnstone ym. 2014).

Ihmisillä punavalohoitoa ei ole vielä tutkittu Parkinsonin tautiin, lukuunottamatta paria lupaavaa tapausselostusta (Johnstone ym. 2016). Ottaen huomioon tähänastiset lupaavat tulokset eläinkokeista, on syytä olettaa, että aiheeseen liittyen tulee lähivuosina myös ihmistutkimuksia.




5.5. Sydänsairaudet

Punaisen valon ja lähi-infrapunan vaikutusta sydänlihaksen toipumiseen infarktista on tutkittu eläinmalleilla Israelissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa.

Koe-eläiminä on käytetty tähän asti hiiriä, rottia, koiria ja sikoja. Havainnot viittaavat kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että sydämen valotus infarktin yhteydessä saattaisi vähentää lopullista kudosvaurioaluetta huomattavastikin (Carlos ym. 2016).


Aiheesta on julkaistu tutkimusta myös hyvin arvostetussa Circulation-tiedelehdessä.

Valohoidon vaikutus sydäninfarktin kokoon on ollut useimmissa tutkimuksissa melko näyttävä. Esimerkiksi koirilla sydämen valaiseminen lähi-infrapunalla puolitti sydäninfarktin koon (Oron ym. 2001):



Tämän lisäksi hyötyvaikutuksia on saatu aikaan myös valottamalla koe-eläinten sydämen sijaan niiden sääriluun luuydintä. Tämä vaikutus perustunee vaikutukseen luuytimen kantasoluissa, jotka kulkeutuvat sydämeen osallistuen vaurioalueen korjaamiseen. Punavalohoito lisää näiden solujen määrää sekä veressä että infarktialueella (Blatt ym. 2016).

Brasiliassa valohoidon on havaittu vähentävän pallolaajennukseen liittyvään rintalastaleikkaukseen liittyvää kipua, punoitusta, verenvuotoa ja haavan avautumista (Fernandes ym. 2016, Lima ym. 2016a, Lima ym. 2016b, de Oliveira ym. 2014).

Punaisen laservalon vaikutusta pallolaajennuksen jälkeiseen restenoosiin ja neointiman hyperplasiaan tutkittiin Yhdysvalloissa jo 1990-luvulla kaniineilla. Alustavat positiiviset tulokset julkaistiin sydäntutkimuksen huippulehdissä Circulation ja JACC. Myöhemmin aiheesta on tehty sika- ja ihmistutkimuksia, joiden tulokset viittaavat valohoidon mahdolliseen hyödyllisyyteen restenoosin estossa. Tasokkaampia ja suurikokoisempia lisätutkimuksia tarvitaan varmistamaan nämä alustavat havainnot (Kipshidze ym. 1998Kipshidze ym. 2001Derkacz ym. 2010De Scheerder ym. 1998De Scheerder 2000De Scheerder 2001aDe Scheerder ym. 2001b).

Itävallassa Wienin yliopiston tutkijat havaitsivat että punainen LED-valo voi saada aikaan sydämen sepelvaltimoiden laajenemisen. Tutkijat päättelivät, että tätä ilmiötä voisi tulevaisuudessa käyttää hyödyksi esimerkiksi pallolaajennuksen yhteydessä (Plass ym. 2012).

Koreassa on myös tehty eläinkoehavainto, jossa kaniinin korvan valottaminen polarisoidulla hehkulampun valolla vähensi kolesteroliruokinnan aiheuttamaa verisuonten plakkiutumista (Park ym. 2012).




5.6. Nivelrikko


Unkarilaiset tutkijat selvittivät lähi-infrapunan käyttöä polven nivelrikon hoidossa. Hoitoryhmä sai punavalohoitoa (lähi-infrapunaa) kahdesti viikossa neljän viikon ajan oireilevan nivelen kohdalle, ja lumehoitoryhmä sai sata kertaa pienemmän annoksen (Hegedus ym. 2009).


Valohoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
Lumehoitoryhmä
(kipu asteikolla 0-10)
Ennen hoitoa
5.75
5.62
Viimeisen hoitokerran jälkeen
1.71
4.13
2kk viimeisen hoitokerran jälkeen
1.18
4.12

Kuten taulukosta näkyy, viimeisessä mittauksessa lumehoitoryhmässä kipu oli vielä huomattavaa, mutta valohoitoryhmässä kipu oli suurimmaksi osaksi poistunut.

Nivelrikon hoidosta lähi-infrapunalla on julkaistu tämän lisäksi muitakin tutkimuksia ja tulokset ovat olleet vaihtelevia. Tuoreessa meta-analyysissa hyötyä ei havaittu, mutta siinä oli eräitä rajoitteita jotka voivat selittää tulosta.



5.7. Huuliherpes

Wienin yliopiston tutkimuksessa toistuvista huuliherpesinfektioista kärsivät potilaat jaettiin kahteen ryhmään: Hoitoryhmän koehenkilöiden oireillutta aluetta valaistiin näkyvällä punaisella valolla kymmenen minuuttia päivässä kahden viikon ajan. Hoito tehtiin oireettomana ajanjaksona (Schindl&Neumann 1999).
Ryhmien välillä oli 12-kertainen ero
siinä, kuinka kauan kesti ennen
kuin herpesoireet toistuivat.
(Schindl&Neumann 1999)

Plaseboryhmälle tehtiin muuten sama, mutta laite oli hoidon aikana pois päältä. Koehenkilöillä oli hoidon aikana maski, joten he eivät tienneet kummassa ryhmässä olivat.

Koehenkilöitä neuvottiin palaamaan takaisin lääkärille silloin kun heille ilmenee huuliherpesinfektio seuraavan kerran. Hoitoryhmän koehenkilöillä tähän meni keskimäärin yli 8 kuukautta, mutta lumeryhmän potilaat palasivat lääkärille keskimäärin kolmessa viikossa, yli kymmenen kertaa nopeammin.

Myös muissa tutkimuksissa on havaittu, että punavalohoito voi huomattavasti nopeuttaa huuliherpeksen paranemista ja vähentää sen uusiutumista (Muñoz Sanchez ym. 2012).




5.8. Muutamia muita hoitoaiheita

- Syöpähoitojen sivuvaikutuksena ilmenee usein suun limakalvon tulehdusta. Punavalohoitoa on tutkittu erittäin paljon tähän vaivaan, ja tulokset ovat olleet lähes poikkeuksetta myönteisiä (Oberoi ym. 2014, Silva ym. 2015, Soto ym. 2015, Ferreira ym. 2016).

- Arvostetussa Science Translational Medicine -lehdessä julkaistiin juttu, jossa punavalohoito suojasi koe-eläimiä tehokkaasti trombosytopenialta. Aiheesta julkaistiin myös lisänäyttöä hyvässä Scientific Reports -lehdessä (Zhang ym. 2016Yang ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu lupaavin tuloksin useisiin Alzheimerin taudin eläinmalleihin (Lu ym. 2017, Farfara ym. 2015, Purushothuman ym. 2014, Grillo ym. 2013).

- Punavalohoitoa on tutkittu rotilla melun aiheuttamaan kuulovaurioon lupaavin tuloksin (Tamura ym. 2015, Lee ym. 2016, Tamura ym. 2016).

- Punavalohoitoa on tutkittu runsaasti liikuntakykyyn, lihaskasvuun, lihaskatoon, myopatioihin ja lihasvaurioiden korjaantumiseen. Tulokset ovat olleet lupaavia (Ferraresi ym. 2016, Baroni ym. 2014Leal-Junior ym. 2014, Corazza ym. 2013).

- Haavojen ja palovammojen paranemista on tutkittu koe-eläimillä lupaavin tuloksin. Ihmisillä on alustavasti saatu lupaavia tuloksia diabeetikon jalkahaavan ja leikkaushaavojen hoidoon (Gupta ym. 2015, Keshri ym. 2016, Ojea ym. 2016Tchanque-Fossuo ym. 2016).

- Näiden lisäksi tämän artikkelin alkuosan taulukoissa on lueteltuna noin sata muuta hoitoaihetta, joihin valohoitoa on tutkittu.



6. Kova näyttö punavalohoidosta: systemaattiset katsaukset ja meta-analyysit

Hoitomenetelmiä arvioitaessa ei voida luottaa pelkästään laboratorio- tai eläinkokeisiin. Hyvä tutkimusnäyttö perustuu ihmisillä toteutettuihin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin (RCT). RCT-tutkimuksia voidaan edelleen koostaa yhteen systemaattisissa katsausartikkeleissa, jotka yleensä myös arvioivat yksittäisten kliinisten tutkimuksen menetelmien laatua.

Punavalohoitoon liittyen on julkaistu runsaasti systemaattisia katsauksia. Alla oleva taulukko sisältää noin kaksikymmentä systemaattista katsausta yhteensä yli 6500 potilaan aineistolla yli 140 RCT-tutkimuksesta. Taulukossa on myös alustava arvioni tutkimusten näytön asteesta. Se kaipaisi kuitenkin EBM-asiantuntijan tarkistusta ja ehkä myös jonkinlaista päivittämistä tasokkaampaan GRADE-tyyppiseen arviointiin.

Systemaattisia katsauksia punavalohoidosta
Hoitoaihe
Kirjoittaja
Tyyppi
Vuosi
N
n
Näytön
aste
Tulos
Ren
M
2017
7
180
C
➕/➖ Hoito pienensi ientaskujen syvyyttä vain lyhyellä aikavälillä (1-2 kk)
Tchanque...
S
2016
4
131
C
➕ Hoito nopeutti jalkahaavojen paranemista
Zarei
S
2016
5
394
B / C
➕ Hoito oli hyödyksi miesten ja naisten androgeneettiseen kaljuuntumiseen
Ribeiro
S
2016
11
555
C
➕ Hoito lievitti kipua
Nampo
M
2016
15
317
C
➖ Hoito ei yhdistynyt merkittävään hyötyyn. Katsausta kritisoitiin metodologisista puutteista, jotka saattoivat selittää negatiivista tulosta (Baroni&Leal-Junior 2016).
Huang
M
2015
7   
211
B / C
➕/➖ Hoito lievitti kipua, mutta ei vaikuttanut toiminnallisiin markkereihin
Chen
M
2015
14
454
C
➕/➖ Hoito ei lievittänyt kipua, mutta tuotti suotuisia toiminnallisia muutoksia
Leal-Junior
M
2015
13
134+
C
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Huang
M
2015
9
518
B
➖ Hoito ei lievittänyt kipua. Toinen ryhmä uudelleenanalysoi saman aineiston ja päätyi positiiviseen tulokseen (Stausholm ym. 2016).
Ge
M
2015
9
211
C
➕ Hoito lisäsi hampaan liikkuvuutta
Smoot
M
2015
7
262
C
➕ Hoito lievitti kipua ja paransi yläraajan tilavuutta
SBU
S
2014
18
1007
C
➕ Hoito lievitti kipua välittömästi hoito-ohjelman jälkeen sekä jälkiseurannassa
Oberoi
M
2014
18
1144
B
➕ Hoito lievitti kipua ja vaikean mukosiitin riskiä
Borsa
S
2013
10
147
B
➕ Hoito paransi suorituskykyä ja liikuntasuorituksesta palautumista
Krooninen niskakipu
Gross
M
2013
2
109
C
➕ Hoito paransi tutkittuja markkereita (pain/disability/QoL/GPE)
Brignard...
S
2012
9
599
C
➖ Hoito ei lievittänyt kipua tai turvotusta merkitsevästi
Tumilty
M
2010
25
963
B
➕/➖  Hoito oli hyödyksi 12 tutkimuksessa, mutta ei ollut hyödyksi 13 tutkimuksessa. Erot saattavat liittyä hoitoparametreihin.
Chow
M
2009
16
820
B
➕ Hoito lievitti kipua sekä akuutisti että pitkällä ajanjaksolla
Bjordal
M
2008
13
730
B / C
➕ Hoito lievitti kipua
Bjordal
S
2006
9
609
B / C
➕ Hoito lievitti kipua
Chow
S
2005
5
273
C
➕ Hoito lievitti kipua
Nivelsairaudet
Bjordal
S
2003
11
565
C
➕ Hoito lievitti kipua
M = meta-analyysi; S = systemaattinen katsaus; N = kontrolloitujen tutkimusten lukumäärä; n = koehenkilöiden kokonaismäärä

Kuten taulukosta näkee, useita systemaattisia katsauksia on julkaistu aivan viime vuosina (2014-2016). Tutkimusten lukumäärän kasvaessa on syytä olettaa, että katsauksia tullaan julkaisemaan runsaasti myös tulevina vuosina.

Myönteisiä tuloksia on saatu useisiin erilaisiin hoitoaiheisiin. Tuloksia voi siis luonnehtia lupaaviksi. Tutkimuksia on arvioitu muun muassa PEDro- ja Jadad-asteikoilla, ja joukossa on havaittu olevan lukuisia hyvätasoisia aineistoja.

Joukossa on myös sellaisia hoitoaiheita, joihin punavalohoidolla ei ole saatu hyötyä. Esimerkiksi polven nivelrikon osalta yksittäisten RCT-tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia. Tulevaisuudessa saatetaan selvittää tarkemmin, johtuvatko erot tuloksissa esimerkiksi käytettyjen hoitoparametrien eroista.

Osa systemaattisista katsauksista on tarkastellut julkaisuihin liittyvää mahdollista julkaisuharhaa. Punavalohoidon kustannusvaikuttavuutta on myös alettu tutkia (Antunes ym. 2016). Aineiston kertyessä näihin seikkoihin aletaan luultavasti kiinnittää huomiota enemmän.





7. Miten punavalohoitoa annetaan?

Punavalo- ja lähi-infrapunahoidossa valo annetaan paikallisesti hoidettavaan kudokseen.

Valohoidot näyttävät yleensä jokseenkin tältä.
Valokeilan koko vaihtelee huomattavasti (1mm2 - 32cm2) tutkimuksesta
toiseen, samoin kuin hoitoannos, aallonpituus ja hoidon kesto.
(Kuvalähde: SpinalStenosis)

Hoidossa annettava valo on joko näkyvää punaista valoa (600-700nm) tai näkymätöntä lähi-infrapunaa (700-1100nm). Alla luetellaan hoidoissa useimmiten käytettyjä aallonpituuksia:

Yleisimmät aallonpituudet punavalohoidossa
Punainen
633, 660, 670nm
Lähi-infrapuna
780, 808, 810, 830, 850, 904, 1064, 1072nm

Lähi-infrapuna kulkeutuu ihon ja kudosten läpi paremmin kuin punainen valo, joten sitä käytetään useammin vaivoihin, jotka kohdistuvat esimerkiksi lihaksiin, niveliin, sisäeritysrauhasiin tai aivoihin. Punaista valoa taas käytetään useammin pinnallisten vaivojen hoitoon, esimerkiksi haavat ja iho-ongelmat.



Valohoidossa tärkeää on antaa kohdekudokseen riittävä valoannos, sillä liian vähäinen valo ei tuota hyötyvaikutuksia. Valonlähteestä tulevan valon intensiteettiä voidaan mitata tähän tarkoitetuilla mittauslaitteilla (kuva).

Huonevalaistuksessa valon intensiteetti on usein suuruusluokkaa 0.01 mW/cm2, kun taas auringonvalossa terapeuttisiakin aallonpituuksia saattaa tulla jopa tasolla 5-20 mW/cm2. Hoitotutkimuksissa iholle päätyvä valon intensiteetti on usein 20-5000 mW/cm2, eli vielä hieman suurempi kuin kirkkaassa auringonpaisteessa.

Liian matalan annoksen lisäksi myös liian suuri valoannos johtaa hoitotehon puutteeseen. Tästä ilmiöstä käytetään tutkimuskirjallisuudessa nimeä biphasic dose response. Täten yksi keskeinen kysymys valohoidossa on optimiannoksen löytäminen jokaiseen erilliseen hoitoaiheeseen.


Valoannoksen kuvailussa käytetään tehoa ja energiaa kuvaavia parametreja. Esimerkkejä tutkimuksissa käytetyistä hoitoparametreista on lueteltu alla olevassa taulukossa.

Valohoitoparametrien vaihtelu eri tutkimuksissa
Sairaus
Aallonpituus
Teho
Valokeilan ala
Annos
Vuontiheys
Valotuksen kesto
Hoitokerrat
690 nm
80 mW
1 cm2
48 J
80 mW/cm2
10 minuuttia
10 kertaa  / 14d
670 nm
40 mW
0.79 cm2
1.6 J
51 mW/cm2
40 sekuntia
Yksi hoitokerta
830 nm
50 mW
0.28 mm2
40J
17 680 mW/cm2
13,3 minuuttia
10 kertaa / 8vk
850 nm
100 mW
0.79 mm2
48 J
13 000 mW/cm2
8 minuuttia
8 kertaa / 4vk
830 nm
800 mW
25 cm2
1250 J
32 mW/cm2    
32 minuuttia
12 kertaa / 6vk
780 nm
7.5 mW
0.071 cm2
0.3 J
106 mW/cm2
40 sekuntia
4 kertaa / 2vk

Entäs millä laitteilla punavalohoitoa annetaan?

Perinteisesti kliinikot ovat ostaneet käyttöönsä suhteellisen kalliin laservalolaitteen, jolla potilaita on hoidettu käyntien yhteydessä. Nykyään punavalohoitoon soveltuvia hoitolaitteita on myös runsaasti kaupan suoraan kuluttajille. Tässä on joitakin alle 1000 euron hintaluokan tuotteita:


Kuluttajille suunnattuja LLLT-laitteita
Tuote
💡
λ
nm
Φ
mW
E
mW/cm2
A
cm2
Arvio
Hinta
Laser
808
67.5
15
4.5
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
685€
LED
660
850
718
455
25
16
29
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Valo jakaantuu suurelle pinta-alalle
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
375€
LED
635
875
905
60-90
15-23
4
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
+ Laite on pienikokoinen ja akkukäyttöinen
± Laite tuottaa samanaikaisesti punaista valoa ja lähi-infrapunaa
399€
LED
830
?
200 (10cm)
20 (70cm)
?
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
85€
LED
670
?
200 (0cm)
20 (60cm)
?
+ Parametrit vaikuttavat hyviltä
85€
LED
850
?
200 (0cm)
10 (6cm)
?
+ Halpa ja pienikokoinen (esittely oheisessa YouTube-videossa)
20€
-
laaja spektri
?
?
?
+ Halogeeni- ja hehkulamput tuottavat paljon punaista valoa ja lähi-infrapunaa, joten ne saattaisivat soveltua punavalohoitoon
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yleensä yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
5€
Auringonvalo
-
laaja spektri
?
?
?
+ Tutkimuksissa auringonvalo on usein yhdistetty parempaan terveyteen, mikä saattaisi selittyä D-vitamiinin lisäksi myös punavalolla ja lähi-infrapunalla
- Laajan spektrin valonlähteitä on tutkittu vain vähän. Tutkimus keskittyy yksittäisiin aallonpituuksiin (esim 670 tai 830 nanometriä).
0€

Punavalohoitoon markkinoidaan usein laserlaitteita väittäen, että hyötyvaikutuksen aikaansaamiseksi tarvittaisiin nimenomaan laservaloa. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan tue tätä väittämää. Hyötyjä on saatu kymmenissä tutkimuksissa aikaiseksi ledivaloillakin, kunhan aallonpituus on ollut oikea.

Suomessa on myös lukuisia yrityksiä, joiden palvelutarjontaan sisältyy punavalohoitoa. Tämä näyttäisi olevan melko yleistä erityisesti fysioterapian alalla.

Punavalohoitoa tarjoavia yrityksiä
Yritys
Paikkakunta
Ammattinimike
Helsinki
Fysioterapeutti
Helsinki
Sairaanhoitaja
Kauniainen
Sairaanhoitaja / Fysioterapeutti / Osteopaatti
Jyväskylä
Koulutettu hieroja
Inkoo
Sairaanhoitaja
Lammi
Erikoisröntgenhoitaja
Kirkkonummi
Urheiluhieroja
Kirkkonummi
Koulutettu hieroja
Tampere, Nokia
Fysioterapeutti, lymfaterapeutti, urheiluhieroja
Turku
Erikoissairaanhoitaja
Vaasa
Fysioterapeutti
Rovaniemi
Fysioterapeutti

(ks. sivulla oleva luettelo)
Ahvenanmaa, Degerby, Espoo, Hanko, Helsinki, Hollola, Hyvinkää, Högbacka, Inkoo, Itä-Aure, Jokela, Jorvas, Karjaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kuusankoski, Lappeenranta, Lahti, Lammi, Lepplax, Lohja, Maarianhamina, Parikkala, Tammisaari, Turku





8. Punavalohoidon tutkimuksen nykytilasta

Valohoitoa koskeva tutkimus on melko nuorta. PubMed-tietokannassa hakusanat "low-level laser" ja "photobiomodulation" osoittavat, että suurin osa tutkimuksesta on julkaistu 2000-luvulla. Lisäksi näyttää siltä, että valotutkimus on kiihtymässä, eli joka vuosi julkaistaan enemmän tutkimusta aiheesta:




Tällä hetkellä photobiomodulation on vakiintumassa ylivoimaisesti tärkeimmäksi tieteelliseksi nimeksi punavalohoidolle. Aiemmin hoidon nimestä ei ollut yksimielisyyttä, vaan tutkimuksia julkaistiin useilla erilaisilla asiasanoilla. Näistä tärkein on ollut historiallisesti low-level laser therapy (LLLT), mutta kokonaisuudessaan termien kirjo oli hyvinkin laaja.



Tutkimustuloksia valohoidoista julkaistaan erittäin nopeaan tahtiin. Artikkeleita on ilmestynyt ajoittain jopa erittäin arvostetuissa tiedelehdissä kuten The LancetPNASCirculationBloodAnnals of Neurology tai Science Translational Medicine.

Kaiken kaikkiaan yli 120 hyvää tiedelehteä, vähintään impaktifaktorilla 3.0, on julkaissut satoja artikkeleita aiheesta. Tässä alla olevassa taulukossa on lyhyt tiivistelmä tiedelehdistä, jotka ovat julkaisseet vähintään yhden artikkelin punavalohoidosta:

Punavalotutkimusta julkaisseita tiedelehtiä

Tiedelehden nimi (1-61)
IF
Tiedelehden nimi (62-122)
IF
The Lancet
44.0
American Heart Journal
4.3
Nature*
42.4
Journal of Cellular Physiology
4.2
Journal of the American College of Cardiology (JACC)
17.8
Cellular Signalling
4.2
Circulation
17.0
The American Journal of Pathology
4.2
ACS Nano
13.3
Neurorehabilitation and Neural Repair
4.0
Annals of the Rheumatic Diseases
12.4
Arthritis Research & Therapy
4.0
Science Translational Medicine
12.3
Frontiers in Physiology
4.0
Blood
11.8
Journal of Physiotherapy
4.0
Biotechnology Advances
9.8
Journal of Alzheimer's Disease
3.9
Annals of Neurology
9.6
Dental Materials
3.9
PNAS
9.4
PLOS Neglected Tropical Diseases
3.9
Journal of Pineal Research
9.3
The International Journal of Biochemistry & Cell Biology
3.9
Diabetes Care
8.9
Journal of Clinical Periodontology
3.9
Biomaterials
8.4
Parkinsonism & Related Disorders
3.8
Antioxidants & Redox Signaling
7.1
Journal of Biophotonics
3.8
Nanomedicine
6.9
Stem Cells and Development
3.8
Journal of Investigative Dermatology
6.9
Anesthesia & Analgesia
3.8
Drug Discovery Today
6.9
Annals of Medicine
3.8
British Journal of Sports Medicine
6.7
Journal of Dermatological Science
3.7
Cochrane Database of Systematic Reviews
6.7
The Cancer Journal
3.7
Molecular Neurodegeneration
6.5
Bone
3.7
The Journal of Neuroscience
5.9
Mitochondrion
3.6
Stroke
5.8
Cytotherapy
3.6
Free Radical Biology and Medicine
5.8
Journal of Cancer Survivorship
3.5
Pain
5.6
Current Medicinal Chemistry
3.5
Journal of the American Academy of Dermatology
5.6
Annals of Allergy, Asthma & Immunology
3.5
Cardiovascular Research
5.5
IEEE Journal of Selected Topics in Quantum Electronics
3.5
Basic Research in Cardiology
5.4
Toxicology Letters
3.5
Molecular Neurobiology
5.4
Expert Opinion on Drug Discovery
3.5
Scientific Reports
5.2
Hematological Oncology
3.5
Alzheimer's Research & Therapy
5.2
Clinical Oral Implants Research
3.5
Neurobiology of Aging
5.2
Journal of Neuropsychology
3.5
JAMA Dermatology
5.1
Frontiers in Neuroscience
3.4
BBA Molecular Cell Research
5.1
Frontiers in Behavioral Neuroscience
3.4
Biochemical Pharmacology
5.1
Mediators of Inflammation
3.4
Journal of Cerebral Blood Flow & Metabolism
4.9
Discovery Medicine
3.4
Journal of Molecular and Cellular Cardiology
4.9
Journal of Cellular Biochemistry
3.4
Periodontology 2000
4.9
Experimental Gerontology
3.4
Journal of Molecular Medicine
4.9
Osteoporosis International
3.4
Journal of Cellular and Molecular Medicine
4.9
Journal of Neurosurgery
3.4
Radiotherapy & Oncology
4.8
Investigative Ophthalmology & Visual Science
3.4
Brain Stimulation
4.8
International Journal of Molecular Sciences
3.3
Journal of Neuroinflammation
4.7
Journal of Comparative Neurology
3.3
Journal of Tissue Engineering and Regenerative Medicine
4.7
Obesity Surgery
3.3
Journal of Cell Science
4.7
BMC Cancer
3.3
Cellular Physiology and Biochemistry
4.7
Journal of Biomedical Materials Research Part A
3.3
Journal of Dental Research
4.6
Neuroscience
3.2
International Journal of Cardiology
4.6
The American Journal of Cardiology
3.2
Current Opinion in Oncology
4.6
The Journal of Rheumatology
3.2
Frontiers in Cellular Neuroscience
4.6
American Journal of Translational Research
3.1
Annals of the New York Academy of Sciences
4.5
American Journal of Clinical Dermatology
3.1
The American Journal of Sports Medicine
4.5
PLOS ONE
3.1
Rheumatology
4.5
Plastic and Reconstructive Surgery
3.1
Osteoarthritis and Cartilage
4.5
British Journal of Ophthalmology
3.0
International Journal of Radiation Oncology • Biology • Physics
4.5
Acta Ophthalmologica
3.0
Stem Cell Research & Therapy
4.5
Journal of Applied Physiology
3.0
Journal of Neurotrauma
4.4
The Annals of Thoracic Surgery
3.0
Oral Oncology
4.3
International Journal of Stroke
3.0
The Journal of Biological Chemistry
4.3
Archives of Physical Medicine and Rehabilitation
3.0
British Journal of Dermatology
4.3
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
3.0
* Naturen artikkeli ei ollut tutkimusartikkeli vaan uutisjuttu (News Feature)


Kaiken kaikkiaan punavaloartikkeleita on julkaistu noin 500 eri tiedelehdessä. Punavalohoito ei siis ole enää nykyisin tuntematon ilmiö, josta ei olisi runsaasti tietoa lääketieteen tutkimuskirjallisuudessa ja hyvissä tiedelehdissä. Tiedettä toteutetaan myös hyvissä laitoksissa kuten esimerkiksi Massachusetts General Hospitalissa:




Suurin osa valotutkimuksista on kuitenkin julkaistu vähemmän tunnetuissa erikoislehdissä kuten muun muassa Photomedicine and Laser Surgeryssa:

Valohoitoon keskittyviä tiedelehtiä
Kustantamo
Lehden nimi
Impact Factor
Wiley
Journal of Biophotonics
3.8
Elsevier
Journal of Photochemistry and Photobiology B: Biology
3.0
Springer
Lasers in Medical Science
2.5
Wiley
Lasers in Surgery and Medicine
2.1
Mary Ann Liebert
Photomedicine and Laser Surgery
1.6

Näissä julkaistut raportit voivat olla tasokkaita, mutta ne eivät tavoita tehokkaasti suurta yleisöä. Ehkäpä siis valotutkimusten säännöllinen päätyminen ylempänä mainitun kaltaisiin ammattilaisten arvostamiin tiedelehtiin saa vielä jossakin vaiheessa aikaan valohoitojen läpimurron. Katsotaan, miten asian tulee käymään.

Mitä tulee valotutkimuksia julkaisseihin maihin, Brasilia ja Yhdysvallat ovat tuottaneet selvästi eniten tiedettä aiheesta. Kuitenkin niiden kokonaisosuus on vain murto-osa kaikesta valotutkimuksesta, sillä aihetta on tutkittu kymmenissä maissa.

Punavalotutkimuksia julkaisseita maita
Tiedeartikkelien määrä
Maa
Satoja (yli 400)
Brasilia
Satoja (yli 200)
Yhdysvallat (noin 20 eri osavaltiossa)
Kymmeniä (yli 50)
Australia, Iran, Israel, Italia, Kiina, Korea, Turkki
Kymmeniä
Espanja, Intia, Iso-Britannia, Japani, Kanada, Taiwan, Venäjä
Kymmenkunta
Egypti, Etelä-Afrikka, Kroatia, Norja, Ranska, Ruotsi, Sveitsi, Tsekki, Unkari, Uusi-Seelanti
Muutama
Alankomaat, Argentiina, Belgia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Puola, Saksa, Saudi-Arabia, Serbia, Slovakia, Slovenia




9. Punavalohoito Suomessa ja maailmalla



Valohoidon (LLLT/PBM) toi suomalaiseen keskusteluun todennäköisesti ensimmäisenä anestesiologian dosentti Pekka J. Pöntinen, joka julkaisi aihetta käsittelevän kirjan Laser Lääketieteellisenä hoitomuotona vuonna 1988.

Viime vuosina aihetta on käsitelty opinnäytetöissä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Jenni Lehtinen on vuonna 2009 tehnyt lisensiaatin tutkielman PLH:n käyttömahdollisuuksista eläinlääketieteessä. Tampereen ammattikorkeakoulussa Timo Kukko on tehnyt vuonna 2012 opinnäytetyön PLH:n käytöstä kivunlievityksessä. Punavalohoito on myös mainittu aivan lyhyesti Käypä hoito -suosituksissa ja Duodecim-lehdessä.

Suomessa toimii Suomen lääketieteellinen laseryhdistys (SLLY), mutta järjestöllä ei juurikaan ole lääkärijäseniä. Laserhoitoa myydään Suomessa palveluna noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Ruotsissa vastaavana järjestönä toimii Svenska Laser-Medicinska Sällskapet (SLMS).

Hammaslääketieteen kentällä laservaloa käytetään niin hammaskirurgiassa kuin myös perustoimenpiteissä kuten hampaan paikkaamisessa ja juurihoidossa. Dosentti Marita Luomasen perustama Suomen laserhammaslääkäreiden yhdistys kokoaa näitä hammaslääkäreitä yhteen. Järjestö ei sinänsä keskity punavalohoitoon, mutta yhdistyksen syyskokouksessa jäsenet puhuivat välillä laservalon biostimulaatio-vaikutuksesta.


Punavalohoitoa käytetään maallikoiden keskuudessa erittäin paljon eläinten hoidossa. Esimerkiksi Google-hakusanalla hevoset laser voi löytää lukuisia aiheeseen liittyviä kotimaisia nettisivuja. Facebookissa on kansainvälisiä yli 30 000 jäsenen sivuja, jotka koskevat eläinten hoitoa punavalolla.

Punavalohoidosta ei ole ollut juurikaan kirjoituksia kotimaisissa uutismedioissa, lukuun ottamatta tiedetoimittaja Jani Kaaron Seura-lehteen kirjoittamaa artikkelia Parantava punavalo lokakuussa 2016. Maakuntalehdet ovat myös julkaisseet yksittäisiä mainoshenkisiä artikkeleita aiheesta.




Punavalohoito saatetaan kuvata lehtijutuissa hyvinkin myönteiseen sävyyn:
"Eräälle naiselle riitti kolme hoitokertaa, jotta hän pääsi
eroon 50 vuotta kestäneestä tinnituksesta. Hyviä hoitotuloksia
on saatu myös aknen, luupiikin, kulumien ja vatsakivun hoidoissa."

Maailmalla merkittävimmät alan yhdistykset ovat World Association for Laser Therapy (WALT) sekä North American Association for Photobiomodulation Therapy (NAALT). WALT on laatinut hoitomenetelmiin liittyviä suosituksia valohoitotutkimuksia ja kliinistä käyttöä varten.

Harvardin yliopiston apulaisprofessori Michael Hamblin on kansainvälisesti merkittävin punavalohoidon asiantuntija. Lukuisten tieteellisten artikkelien lisäksi hän toimittanut tuoreet akateemiset kirjat Handbook of Photomedicine ja Handbook of Low-Level Laser Therapy.




10. Yhteenveto


Punaisen valon ja lähi-infrapunan lääketieteelliselle käytölle löytyy lukuisia hyviä ja vähemmän hyviä perusteluja. Tässä on joitakin niistä:

● Punavalohoidosta on ollut hyötyä yli 80 eri hoitoaiheeseen eläintutkimuksissa
● Aiheesta on tehty lukuisia systemaattisia katsauksia ja kelvollisia tieteellisiä RCT-tutkimuksia
● Yli 120 hyvää tiedelehteä on julkaissut tutkimuksia aiheesta (impact factor yli 3.0)
● Aihetta koskevien tutkimusartikkelien määrä on yli 2000
● Aihetta on tutkittu noin 40 eri maassa

Tästä huolimatta näytössä on edelleen tiettyjä puutteita. Ihmistutkimuksissa tutkimusnäytön taso on kohtuullisen hyvä, mutta tähänastiset havainnot kaipaavat vielä lisää näyttöä erittäin laadukkaista satunnaistetuista tutkimuksista.

Punavalohoidon solutason mekanismien ja annosvasteiden suunnalla on vielä paljon työstettävää. Yksi epäselvyyden kohde on valon optimaalinen määrä kullakin aallonpituudella, sillä valohoidon annosvaste ei ole lineaarinen, vaan lukuisissa tutkimuksissa myös liian suuren valoannoksen on havaittu kumoavan hyötyvaikutukset (Huang ym. 2011).

Aiheeseen liittyen julkaistaan tällä hetkellä noin 400 tutkimusartikkelia vuodessa, ja ClinicalTrials-sivuston perusteella aiheesta on tekeillä kymmeniä kliinisiä tutkimuksia.

Punavalohoitoon liittyvä tutkimusmassa tulee mahdollisesti jopa kaksinkertaistumaan seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä tahdilla on odotettavissa, että punavalohoito tulee lyömään itsensä läpi aivan lähivuosina, mikäli tutkimushavainnot tulevat jatkossakin olemaan yhtä myönteisiä kuin tähän asti.



11. Ydinasiat

● Punainen näkyvä valo ja lyhytaaltoinen infrapuna tuottavat kudoksissa mitattavia muutoksia.

● Näiden aallonpituuksien käyttöön perustuvasta valohoidosta on runsaasti tutkimustietoa.

● Hoito annetaan paikallisesti.





12. Lue lisää aiheesta

Alla on muita lukemisen arvoisia kirjoituksia punavalohoidosta.



Perustin myös Facebookiin englanninkielisen ryhmän, jossa käydään kaikenlaisia keskustelua valohoidoista ja jonne linkitän uusia aiheeseen liittyviä tutkimuksia. Jäseniä on kasassa tällä hetkellä yli tuhat.

Low Level Laser Therapy (LLLT) and Photobiomodulation (PBM) Discussions


Tein aiheesta myös suomenkielisen Wikipedia-artikkelin, jossa on keskeisimmät asiat tästä blogikirjoituksesta.

Wikipedia - Pienteholaserhoito


*