maanantai 12. toukokuuta 2014

Fibromyalgian ja CFS:n oireiden taustalla on energia-aineenvaihdunnan häiriö

Lyhennetty versio: Safkatutka - Uutta tietoa uupumussairauksien syistä ja hoidosta (Fibromyalgia, CFS) 

1. Mikä on fibromyalgia?

Fibromyalgia on oireyhtymä, jonka yleisimpiä oireita ovat lihaskipu, kipuherkkyys, uupumus, masennus, huono unenlaatu ja ahdistuneisuus. Vaiva ilmenee naisilla selkeästi useammin kuin miehillä ja koskee 2-4% prosenttia väestöstä, mikä tarkoittaa Suomen tasolla noin 150 000 ihmistä.

Potilaan Lääkärilehden tuoreessa artikkelissa oireyhtymä nähdään pitkäkestoisen fyysisen tai psyykkisen rasituksen aiheuttamana kipu- ja uupumustilana, josta elimistö ei palaudu. Usein sairastuminen voidaan myös yhdistää johonkin tiettyyn laukaisevaan tekijään, kuten raskaaseen työrupeamaan tai muuhun sairastumiseen.

Artikkelissa nähdään ongelmien syynä keskushermoston säätelyjärjestelmien muuttunut toiminta. Tekstin mukaan parantavaa hoitoa ei ole, joten hoito keskittyy elintapojen kokonaisvaltaiseen parantamiseen sekä erilaisiin lääkkeisiin (kipulääkkeet, masennuslääkkeet). (Kivikoski 2013, Bellato et al. 2012, Bennett 2016Terveyskirjasto)

Oma näkemykseni asiasta on se, että tutkimuskirjallisuuden mukaan fibromyalgiassa ja muissa sitä muistuttavissa sairauksissa (krooninen väsymysoireyhtymä, masennus) näyttäisi kuitenkin vaikuttavan erilaisia mekanismeja, joihin liittyvä keskustelu on ollut vielä toistaiseksi vähäistä, kenties laajamittaisemman näytön puutteen vuoksi. Näiden seikkojen tiedostaminen saattaisi kuitenkin auttaa ymmärtämään näiden sairauksien luonnetta paremmin.

Hypoteesini on se, että fibromyalgiassa oireiden taustalla on erityisesti kudosten puutteellinen energiantuotanto, minkä vuoksi erilaiset solujen energiantuotantoa lisäävät hoitomenetelmät saattaisivat olla hyödyllinen lähestymistapa fibromyalgian hoitoon. Esimerkkeinä tässä kirjoituksessa käytetään kilpirauhashormoneja, CoQ10:ä ja lähi-infrapunaa.




2. Fibromyalgia ja kilpirauhashormonit

Ensimmäisen kerran sain fibromyalgiaan hieman tarttumapintaa tutustuttuani John C. Lowen havaintoihin, joiden mukaan fibromyalgiassa on kymmeniä biokemiallisia ja fysiologisia yhtäläisyyksiä kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa - tämä tulee erityisen hyvin ilmi Lowen ja Yellinin aihetta käsittelevässä koosteartikkelissa. (Lowe&Yellin 2008, Øverbye 2007Garrison&Breeding 2003)

Eräs Lowen tekemä keskeinen havainto on se, että fibromyalgiapotilailla perusaineenvaihdunta on noin 30% alle normaalin eli kudosten energiantuotanto on selvästi alentunut samalla tavoin kuten usein kilpirauhasen vajaatoiminnassa tai PCO-oireyhtymässä. Myös heräämisruumiinlämpö on fibromyalgiapotilailla alempi kuin terveillä ihmisillä. (Lowe et al. 2006a, Lowe et al. 2006bUrsini et al. 2011Georgopoulos et al. 2009Lowe&Yellin 2008)

Lowe on myös kliinisissä tutkimuksissa havainnut että aktiivinen kilpirauhashormoni (T3) on suprafysiologisina annoksina joskus hyvin tehokas hoito fibromyalgiaan, vaikka koehenkilön kilpirauhasarvot olisivatkin normaalit. Osa potilaista näyttää paranevan kyseisellä hoidolla niin paljon, että he eivät täytä enää fibromyalgian diagnostisia kriteerejä. Ja tosiaan, jos lähtötilanteessa perusaineenvaihdunnan taso on sama kuin kilpirauhasen vajaatoiminnassa, on hyvin loogista että sen nostaminen normaalille tasolle tuottaa lukuisia terveyshyötyjä. (Lowe et al. 1996a, Lowe et al. 1996bLowe et al. 1997Lowe et al. 1998, Friedman et al. 2006)

Myös lääkäri Broda Barnes piti alentunutta perusaineenvaihduntaa useimpien länsimaisten terveysvaivojen keskeisenä aiheuttajana, todeten vuonna 1976 julkaistussa kirjassaan, että noin 40% ihmisistä kärsi terveysvaivoista joihin aineenvaihdunnan nostaminen kilpirauhashormoneilla olisi tehokas hoito tai ehkäisykeino. Kyseisiin vaivoihin lukeutui mm. sydäntauti, migreeni, akne, raskausmyrkytys, mielenterveyden häiriöt, kuukautiskierron häiriöt, ja uupumus. Havainnot ovat mielestäni hyvin kiinnostavia, mutta niitä ei ole tutkittu paljoakaan jälkeenpäin joten emme voi tehdä kovin varmoja päätelmiä hänen lähestymistavan toimivuudesta. Pohdin aiheeseen liittyvää tutkimusnäyttöä kuitenkin jonkun verran sydäntautiartikkelissani.

Vaikka varsinainen kilpirauhasen vajaatoiminta ei ole useimmiten fibromyalgian tai kroonisen väsymyksen taustalla, erilaisia kilpirauhasen häiriöitä näyttää ilmenevän silti usein. Ruotsalaistutkijoiden mukaan kroonista väsymystä sairastavista naisista noin 40 prosentilla oli havaittavissa kilpirauhasen tulehdusta, jolloin tyroksiiniterapiasta oli hyötyä jopa TSH:n ollessa viitearvojen sisällä. Lisäksi Lowe on raportoinut että jopa 40 prosenttia(!) fibromyalgiapotilaista kärsisi sentraalisesta eli aivolisäkeperäisestä kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Ihmisten kertomusten perusteella osa lääkäreistä ei välttämättä huomaa tämänlaisia tiloja kovin tehokkaasti joten voi olla että potilaan on itsekin oltava erityisen valppaana laboratoriotuloksiaan katsoessa. (Wikland et al. 2001, Lowe et al. 2008Neeck&Riedel 1992Rettori et al. 1987, Nishioka et al. 2016)

Lowen soveltama T3-monoterapia ei ole hoitomuotona välttämättä aina turvallinen. Ajankohtaisen uutisjutun mukaan useat potilaat ovat viime vuonna joutuneet akuuttiin sairaalahoitoon suurien T3-annoksien aiheuttamista sivuoireista. Olisi toki kiinnostavaa tietää tarkemmin, millaisesta hoitokuurista, millaisista potilaista ja millaisista sivuvaikutuksista on ollut kyse. (Turun Sanomat 10.10.2014)

Kilpirauhaspotilaiden keskuudessa melko yleisenä hormonihoidon sivuoireiden syynä pidetään alentunutta kortisolineritystä (todetaan sylkitestillä) ja osa potilaista käyttää täten matala-annoksista hydrokortisonia kilpirauhaslääkityksen yhteydessä. Itse en ole toistaiseksi löytänyt tieteellistä tietoa aiheesta mutta ainakin tiedän että Suomessakin tietyt funktionaalisen lääketieteen edustajat soveltavat tätä menetelmää.

Kilpirauhasoireiden taustalla voi eräiden havaintojen perusteella olla raudan puutos, joka näkyy alentuneina ferritiinitasoina. Fibromyalgiapotilailla on keskimäärin suhteellisen matalat ferritiinitasot, 38% prosenttia matalammat kuin terveillä kontrolleilla. Nämä voivat mahdollisesti aiheuttaa osalle potilaita oireita. (Ortancil et al. 2010, Soppi&Paul 2015)

Tällä hetkellä fibromyalgian hoito aktiivisella kilpirauhashormonilla (T3) näyttää olevan tutkijoillekin ainakin sen verran kiinnostava ilmiö, että myös Stanfordin yliopistossa on toteutettu aiheeseen liittyvää tutkimusta. Tuloksia ei kylläkään ole raportoitu.




3. Fibromyalgia ja CoQ10:n puutos

Viime vuosina espanjalaistutkija Mario D. Corderon tutkimusryhmä on tehnyt uusia havaintoja fibromyalgiapotilaiden biokemiasta. Potilaiden valkosoluissa ja ihossa on havaittu hyvin alhainen määrä adenosiinitrifosfaattia (ATP) ja rajusti suurentunut määrä hapetusstressimarkkeri malondialdehydia (MDA). Solujen aineenvaihdunta perustuu ATP-yhdisteestä saatavaan energiaan, joten sen puutos solussa ei näytä kovin hyvältä muutokselta. (Cordero et al. 2012a, Sánchez-Domínguez et al. 2015, Tyrrell et al. 2015)

Valkosoluissa ubikinonin eli CoQ10:n määrä oli myös keskimäärin 40% alhaisempi kuin terveillä koehenkilöillä. Ja kiinnostavin havainto oli se, että ravintolisänä annettu ubikinoni* (300mg: 100mg kolmesti päivässä) normalisoi fibromyalgiapotilaiden ATP- ja MDA-tasot kokonaan. Myös oireet lievenivät merkittävästi. (Cordero et al. 2012a)

(Lähde: Cordero et al. 2012a)

Samat tutkijat ovat myöhemmin myös huomanneet pienessä tutkimuksessa, että ubikinoni (CoQ10) voi vähentää masennusoireita huomattavan tehokkaasti fibromyalgiapotilailla. Mittarina käytettiin Beckin depressioasteikkoa, jossa hoitoryhmän tulos aleni reilussa kuukaudessa keskimäärin 22 pisteestä 6 pisteeseen eli keskivaikeasti masentuneesta terveeksi. Lumeryhmässa pistemäärä sen sijaan nousi, eli masennus paheni hieman. (Alcocer-Gómez et al. 2014)

On julkaistu myös muita pieniä raportteja, joissa ubikinoni on lievittänyt oireita ja muuttanut koehenkilöiden biokemiaa suotuisaan suuntaan (mm. tulehdusmarkkerien aleneminen).

Ubikinonilisä voi alentaa fibromyalgiapotilailla muun muassa NLRP3-inflammasomin aktiivisuutta ja tulehdussytokiineja (IL-1β, TNF-α) sekä normalisoida potilaiden geeniekspressiota (IL-6, IL-8, AMPK, PGC-1a, SOD1, SOD2, NRF1). Nämä biomarkkerit yhdistyvät keskeisesti myös ikääntymiseen joten lienee korrektia sanoa että fibromyalgian taudinkuvassa on fysiologisia yhtäläisyyksiä vanhenemisen kanssa. (Cordero et al. 2014a, Cordero et al. 2013a, Cordero et al. 2013b, Cordero et al. 2012bCordero et al. 2011Alcocer-Gómez et al. 2014)

Espanjalaisten lisäksi myös japanilaiset ovat tutkineet fibromyalgiaa, ja huomanneet että teini-ikäisten potilaiden veriplasmassa CoQ10:n määrä on normaali, mutta samaisen molekyylin pelkistynyttä muotoa ubikinolia oli hyvin vähän. Ravintolisänä annettu ubikinoli normalisoi arvot, paransi koehenkilöiden tiettyjä veriarvoja ja lisäksi lievensi taudin oireita hieman. (Miyamae et al. 2013)

* Lyhyt maininta ubikinonin (CoQ10) ravintolisäkäytöstä: Suomessa myytävät tuotteet ovat suhteellisen kalliita, minkä vuoksi osa ihmisistä tilaa ubikinoninsa halvemmalla iHerbistä. Ravintolisien tilaamiseen ulkomailta voi kuitenkin liittyä tullirajoja tai muita käytännön seikkoja, joista voi olla syytä ottaa selvää tilauksia tehdessä. Tullirajojen lisäksi on usein myös syytä tarkistaa, ettei tilattava ravintolisä löydy Fimean lääkeluettelosta.





4. Fibromyalgia ja lähi-infrapuna

Olen aikaisemmin kirjoittanut että punainen valo ja lähi-infrapuna lisäävät solujen energiantuotantoa ja tämä näkyy kohonneina ATP-tasoina sekä kliinisenä parannuksena monissa sairauksissa.

Lähi-infrapunaan* pohjautuvalla matalatehoisella laserhoidolla on saatu tähän mennessä kenties lupaavimmat tulokset esimerkiksi kilpirauhastulehduksen hoidossa - kahdessa tutkimuksessa noin puolet potilaista pystyi luopumaan hoidon myötä kilpirauhaslääkityksestä. Hyviä tuloksia on saatu muihinkin hankaliin sairauksiin kuten silmänpohjan ikärappeumaan, lymfedeemaan, huuliherpekseen, haavaiseen suutulehdukseen ja nivelrikkoon. (Höfling et al. 2010, Höfling et al. 2013)

Kyseistä hoitomuotoa on kokeiltu myös fibromyalgiaan lupaavin tuloksin. (Gür et al. 2002a, Gür et al. 2002b, Armagan et al. 2006Fernández García et al. 2011Ruaro et al. 2014)

Olen itse miettinyt, tarvitseeko samaan vaikutukseen välttämättä laserhoitolaitetta. Teoriassa on mahdollista että esimerkiksi 100-wattinen hehkulamppu tai lämpölamppu voisi tuoda samat terapeuttiset hyödyt. Eläinkokeissa LED-valokin on ajanut saman asian kuin laser, ja jos LED-lampun valo niin on mahdollista että hehku-, halogeeni- tai lämpölampun valo toimii myös.

Idealle tuo tukea ainakin John Harvey Kellogg vuonna 1910 julkaisema kirja Light Therapeutics, jossa hehkulamppu- ja kaarilampputerapiaa pidetään hyvin tehokkaana hoitona krooniseen väsymykseen (neurasthenia) sekä lukuisiin muihin vaivoihin kuten diabetekseen, lihavuuteen, unettomuuteen ja kaljuuntumiseen. Kelloggin väittämät kuulostavat suurilta, mutta toisaalta viime vuosien lasertutkimusten tulokset ovat myös pääosin hyvin lupaavia, ja esimerkiksi tavallisen punaisen valon vaikutus unen laatuun sai tieteellistä vahvistusta parin vuoden takaisessa kiinalaistutkimuksessa. (Zhao et al. 2012)

* Lähi-infrapunalla tarkoitetaan lähinnä lyhytaaltoista 700-1000nm sähkömagneettista säteilyä. Infrapunasaunat eivät tuota lainkaan lähi-infrapunaa vaan huomattavasti pidempiaaltoista infrapunaa, eivätkä niiden mahdolliset hyödyt perustu samaan mekanismiin (typpioksidin fotodissosiaatio mitokondrioissa). Infrapunasaunojen hyödyt johtuvat luultavasti samasta asiasta kuin muidenkin saunojen hyödyt: lämmöstä.




5. Fibromyalgia, krooninen väsymysoireyhtymä, suolisto ja bakteerit

Mark Pimentelin työryhmä havaitsi tutkimuksessaan, että 100% fibromyalgiapotilaista kärsii ohutsuolen bakteerien liikakasvusta (SIBO), joka oletettavasti altistaa endotoksemialle ja täten monille metaboliseen oireyhtymään liittyville terveysvaivoille. Edellinen kirjoitukseni käsittelee endotoksemian suurta merkitystä elintapasairauksien taustalla. (Pimentel 2004)

Michael Maes on puolestaan havainnut, että kroonisesta väsymysyhtymästä kärsivillä potilailla havaitaan veressä merkittävät IgA- ja IgM-vasteet suolistobakteerien endotoksiineille toisin kuin terveillä koehenkilöillä. Havainto viittaa nk. "vuotavan suolen" olemassaoloon CFS-potilailla. Lisäksi myös kohonneita tulehdusmarkkereita (COX-2, iNOS, NF-κB) on havaittu samaisilla potilailla - samaiset markkerit tunnetusti kohoavat myös roskaruoan kulutuksen ja endotoksemian seurauksena. (Maes et al. 2007aMaes et al. 2012Maes et al. 2007b, Maes et al. 2007cParlesak et al. 2002)

Maesin toteuttamassa tutkimuksessa "vuotavan suolen" hoitoon tarkoitettu ruokavalio vähensi kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden endotoksemiaa huomattavasti, ja samassa huomattiin merkittävä oireiden väheneminen. Potilaille annettiin tarvittaessa myös CoQ10-ravintolisää joka voi selittää tuloksia, mutta luulen että myös suoliston toiminnan paraneminen ja täten endotoksemian väheneminen sekä siihen liittyvä tulehduksen ja hapetusstressin väheneminen ovat asioita joista itsessäänkin on oletettavasti selvää hyötyä. Myös suolisto-ongelmiin annetuilla antibiooteilla on havaittu fibromyalgiaa lievittävä vaikutus, ja maitohappobakteereista voi olla hyötyä krooniseen väsymysoireyhtymään. (Maes&Leunis 2008, Maes et al. 2007dWallace&Hallegua 2004, Rao et al. 2009Sullivan et al. 2009)

Eräs tutkimusryhmä raportoi gluteenittoman ruokavalion auttavan osaa fibromyalgiapotilaista suuresti, vaikka tutkituista henkilöistä kenelläkään ei ollut keliakiaa. Useilla oli kuitenkin ruoansulatuskanavan vaivoja kuten mm. närästystä, ummetusta ja ärtyvän suolen oireyhtymää. Luulen että gluteeniton tai viljaton ruokavalio voisi olla yksi kokeilun arvoinen hoito fibromyalgiaan, muiden suoliston toimintaa tukevien ja tulehdusta hillitsevien toimenpiteiden ohella. Gluteenittoman ruokavalion hyödyt eivät liity välttämättä edes ensisijaisesti gluteeniin, vaan FODMAP-hiilihydraattien vähentynyt saanti gluteenittomalla ruokavaliolla voi suurin tekijä hyötyjen takana. (Isasi et al. 2014, Biesiekierski et al. 2013Garcia-Leiva et al. 2015Aziz et al. 2015, Marsh et al. 2016)




6. Loppupäätelmät

Fibromyalgiassa ja muissa uupumussairauksissa näyttäisi olevan tärkeänä piirteenä elimistön puutteellinen energiantuotanto, minkä voi havaita esimerkiksi solujen puutteellisena ATP-pitoisuutena tai kilpirauhasen vajaatoimintaa vastaavana perusaineenvaihdunnan alenemana. Melko usein taustalla on todettavissa oleva aivolisäkkeen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, mutta useimmissa tapauksissa selkeää elimellistä syytä ei kyetä tunnistamaan.

Energiantuotannon parantamiseen keskittyvät hoitomuodot kuten mm. kilpirauhashormonit, CoQ10 ja lähi-infrapuna näyttävät olevan fibromyalgiaan ja vastaaviin uupumussairauksiin usein hyödyksi, joskin laadukas kliininen näyttö puuttuu toistaiseksi. Myös endotoksemiaa ja tulehdusta hillitsevillä elintapamuutoksilla tai ravintolisillä (glysiini, tauriini, karnosiini) saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, mutta hyvää tieteellistä näyttöä ei asiasta ole vielä olemassa.

Toivon että tämä kirjoitus edistäisi jonkin verran nykyistä keskustelua kroonisista sairauksista. Tällä hetkellä maassamme on selkeästi runsas joukko ihmisiä joilla fibromyalgia, masennus tai muu vastaava häiriö tekee "tavallisen elämän" mahdottomaksi - ja suomalainen koululääketiede ei tosiaan ainakaan tällä hetkellä näytä olevan kovin tehokas näiden ongelmien ratkaisussa.




LIITE 1: Muita ajatuksia uupumussairauksista

Mitokondriot:
 Myös kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsivien potilaiden energia-aineenvaihdunnan on havaittu olevan kautta linjan puutteellista, vaikka fibromyalgiassa ongelma näyttää olevan astetta laajempi. Puutteellisuus näkyy ATP:n määrässä ja muissa mitokondrioiden tilaa kuvaavissa markkereissa. CFS-potilailla on myös havaittu muutoksia sitruunahappokierron metaboliittien suhteissa. (Myhill et al. 2009Castro-Marrero et al. 2013, Yamano et al. 2016)

Mitokondrioiden biogeneesi, AMPK ja PGC-1α: Fibromyalgia- ja CFS-potilailla on myös havaittu mitokondrioiden tuotantoon liittyvän AMPK-fosforylaation häiriintymistä (sidekudos-/luustolihassoluissa). Tämä voi sinänsä olla tärkeä havainto, sillä mitokondriot vastaavat solujen energiantuotannosta, ja niiden häiriintynyt muodostuminen voi täten selittää näihin sairauksiin liittyvää energianpuutosta.

Terveiden ihmisten soluissa vetyperoksidikäsittely lisää AMPK, PGC-1α ja superoksididismutaasiaktiivisuutta, minkä voinee nähdä viitteenä mitokondrioiden tuotannosta ja yhtenä solun adaptaatiomekanismina hapetusstressiä vastaan (se ei tosin välttämättä takaa täyttä adaptaatiota). Fibromyalgiapotilailla nämä proteiinit eivät aktivoidu ja tavallista suurempi osa käsitellyistä soluista kuolee apoptoosiin, ilmeisesti johtuen solujen puutteellisesta kyvystä adaptoitua hapetusstressiin (ja tuottaa uusia mitäkondrioita).

Corderon ryhmä on havainnut ubikinonin (CoQ10) normalisoivan fibromyalgiapotilaiden AMPK-aktivaation terveiden ihmisten tasolle, jolloin myös PGC-1α -aktiivisuus normalisoituu. Koe-eläimillä endotoksiini (LPS) voi sen sijaan häiritä näitä mitokondrioiden tuotantoon liittyviä kuvioita. (Brown et al. 2015Cordero et al. 2013aBullón et al. 2015aAlcocer-Gómez et al. 2015)

Metformiini, AMPK ja fibromyalgia: Eräässä hiiritutkimuksessa AMPK-fosforylaation estäminen lisäsi hiirien kipuherkkyyttä, mutta metformiini kumosi tämän haittavaikutuksen. Ihmisillä metformiinin käyttö (200mg päivässä) yhdistyi huomattavaan fibromyalgian taudinkuvan paranemiseen niin soluaineenvaihdunnan kuin myös oireiden tasolla. (Bullon et al. 2015b)

Vapaat rasvahapot (FFA/NEFA) ja energia-aineenvaihdunta: Fibromyalgiapotilailla on erään tutkimuksen mukaan veressä vapaita rasvahappoja (NEFA) moninkertaisesti verrattuna terveisiin ihmisiin. Korkeisiin veren rasvahappopitoisuuksiin syynä on tyypillisesti insuliiniresistenssi ja/tai solujen heikentynyt kyky hyödyntää rasvaa energia-aineenvaihdunnassa. Vapaiden rasvahappojen kohonneet pitoisuudet saattavat itsessään olla haitaksi terveydelle, sillä ne voivat alentaa solujen energia-aineenvaihduntaa ja insuliiniherkkyyttä.

Veren vapaita rasvahappoja alentavan anti-lipolyyttisen lääkkeen (acipimox) on havaittu joissakin tutkimuksissa parantavan koehenkilöiden insuliiniherkkyyttä ja ATP-tuotantoa, mutta myöhemmässä tutkimuksessa kyseisellä lääkkeellä havaittiin myös suoria vaikutuksia mitokondrioihin. CFS-potilailla ei samanlaista suurta NEFA-arvojen kohoamista ole havaittu. (Miyamae et al. 2013Fava et al. 2013Gao et al. 2010Daniele et al. 2014Goodpaster&Coen 2014van de Weijer T et al. 2015Stump et al. 2003Georgiades et al. 2003)

Insuliiniresistenssi ja energia-aineenvaihdunta: Näyttää siltä, että insuliiniresistenssi itsessään voi olla solujen puutteellisen energiantuotannon taustalla. Tyypin 2 diabeetikkojen insuliiniresistentit jälkeläiset kärsivät lihasten puutteellisesta ATP-tuotannosta, vaikka erityistä tulehdusta ei havattaisikaan. Aikuistyypin diabeetikoilla maksan ATP-tuotanto on puutteellista. Täten myös insuliiniresistenssi voi olla hypoteettinen syy fibromyalgiaan liittyvälle energia-aineenvaihdunnan puutteellisuudelle. (Petersen et al. 2004Schmid et al. 2011Szendroedi et al. 2007Stump et al. 2003)

Glysiini, histidiini, kysteiini, tauriini: Aminohapot glysiini ja histidiini näyttävät ainakin eläimillä parantavan NEFA:n beetaoksidaatiota, alentavan NEFA:n määrää veressä, vähentävän tulehdusta ja lipidiperoksidaatiota, parantavan insuliiniherkkyyttä sekä suojaavan endotoksemialta. Lisäksi ainakin glysiini on eläintutkimuksissa ollut hyödyksi lukuisiin kroonisiin sairauksiin kuten diabetekseen, maksavaivoihin ja syöpään. Todettakoon kuitenkin, että ihmisillä glysiinin vaikutukset ovat olleet maltillisempia kuin eläinkokeissa. Parissa ihmistutkimuksessa sen sijaan glysiinin ja kysteiinin yhdistelmä tuotti vaikuttavia muutoksia ihmiskokelaiden aineenvaihduntaan. (Nguyen et al. 2013El Hafidi et al. 2004Feng et al. 2013Nguyen et al. 2014Sekhar et al. 2011)

Olen pohtinut, voisivatko glysiini, histidiini ja mahdollisesti kysteiini olla hyödyksi fibromyalgian taudinkuvaan. Kuten todettiin, ongelmana fibromyalgiassa näyttää olevan solutason puutteellinen energiantuotanto. On syytä olettaa että vapaat rasvahapot (NEFA) ja krooninen matala-asteinen tulehdus saattavat olla olennaisia tekijöitä kyseisen ongelman taustalla. On täten periaatteessa mahdollista että ravinnon aminohappokoostumuksen muuttaminen vapaita rasvahappoja ja tulehdusta hillitsevään suuntaan osoittautuu joskus vielä tehokkaaksi keinoksi hoitaa niin metabolista oireyhtymää, fibromyalgiaa kuin myös muita kroonisia sairauksia. (Morris&Maes 2014Tastesen et al. 2014)

"[Glycine] users have anecdotally reported complete or almost complete resolution of fibromyalgia, asthma, psoriasis, arthritis, RSD and other manifestations of old, healed injuries which had caused chronic pain, as well as pain due to soreness after exercise or injury or gout flare-up." - Joel Brind

Vaikka mainituista aminohapoista olisikin mahdollisesti hyötyä fibromyalgiaan, niiden puutetta tuskin kannattaa nähdä fibromyalgian keskeisenä syynä. Erään tutkimuksen mukaan fibromyalgiapotilailla on ainakin veriplasmassa normaali määrä glysiiniä ja histidiiniä. (Bazzichi et al. 2009)

Sen sijaan tauriinia ja treoniinia fibromyalgiapotilailla oli veriplasmassa yli 50 prosenttia vähemmän kuin kontrollihenkilöillä, joten niiden mahdollinen puutos saattaa olla osana tautikuviota. Tauriinin puutos ei tosin heijastu aivo-selkäydinnestetasoihin, ja treoniinista ei ole tähän liittyen tietoa. (Bazzichi et al. 2009Larson et al. 2007)

Tauriinilla on havaittu eläinkokeissa useita glysiinin tavoin suojaavia vaikutuksia (mm. mitokondrioihin), ja ihmisilläkin on havaittu mm. kemoterapiaoireiden vähenemistä ja tyypin 1 diabeteksen verenkiertomuutosten normalisoitumista. Tauriinikin on täten potentiaalisesti kiinnostava ravintoaine fibromyalgiapotilaita ajatellen, mutta luotettavaa tietoa sen vaikutuksista ei ole. (Moloney et al. 2010Hu et al. 2008Franconi et al. 1995Islambulchilar et al. 2015Xiao et al. 2008)

Kolesterolitasot: Joissakin tutkimuksissa fibromyalgiapotilaiden kolesteroliarvot ovat selvästi koholla, mutta tätä yhteyttä ei tosiaan kaikki tutkimusryhmät ole havainneet. Perusaineenvaihdunnan taso käy kuitenkin usein käsi kädessä kolesterolitasojen kanssa niin että hidastunut aineenvaihdunta yhdistyy kohonneisiin kolesterolitasoihin (paitsi jos esimerkiksi kärsit maksasairaudesta). Nuorilla japanilaispotilailla ubikinoli alensi kokonaiskolesterolia huomattavasti, ja samoin kilpirauhashormoni- ja lähi-infrapunatutkimuksissa on havaittu korkeiden kolesteroliarvojen korjaantumista. (Cordero et al. 2014bMiyamae et al. 2013Ozgocmen&Ardicoglu 2000)

Hapetusstressi: Fibromyalgia- ja CFS-potilailla on havaittu myös hapetusstressiä, mikä on yleinen piirre myös mm. tulehdussairauksissa ja masennuksessa. (Ozgocmen et al. 2006Manuel y Keenoy et al. 2001Vecchiet et al. 2003Shungu et al. 2012Kennedy et al. 2005Cell fatigue -blogi)

Leptiinitasot: Fibromyalgiasta kärsivillä naisilla leptiinitasot ovat yli kaksinkertaiset terveisiin naisiin verrattuna. En tiedä onko asialla vaikutusta oireisiin, mutta tunnettujen "kylläisyyshormoni"-vaikutustensa lisäksi leptiinillä on myös tulehdussytokiinin funktio elimistössä. Krooninen endotoksemian aiheuttama tulehdus voi kasvattaa leptiinitasoja, ja mikäli endotoksemia osoittautuu yhdeksi fibromyalgian syyksi, se saattaa selittää myös fibromyalgiapotilaiden kohonneet leptiinitasot. (Homann et al. 2014Otero et al. 2005Landman et al. 2003)

Yksi tutkimusryhmä on tutkinnut hieman leptiinitasojen yhteyksiä kipuun ja CFS-oireisiin. (Stringer et al. 2013, Younger et al. 2016)

Geeniekspressio: Eräässä tuoreessa tutkimuksessa tutkittiin tiettyjen geenien ekspression yhteyttä fibromyalgiaan ja CFS:ään. Tutkittavat geeniryhmät liittyivät mm. 1) purinergiseen signalointiin ja solusignalointiin, 2) hermojen kasvuun ja tulehdukseen, 3) nosiseptioon ja stressiin sekä 4) mitokondrioihin ja energia-aineenvaihduntaan. Kyseisessä tutkimuksessa fibromyalgian kohdalla ei saatu erityisiä tuloksia, mutta CFS yhdistyi ryhmien 1 ja 3 geenien erilaiseen ekspressioon. (Iacob et al. 2015)

Aivot (Fibromyalgia): Fibromyalgiapotilaiden aivojen tietyillä alueilla on havaittu keskimäärin vähäisempää verenkiertoa kuin terveillä kontrollihenkilöillä (talamus, häntätumake, aivokuori). (Mountz et al. 1995)

Aivot (CFS): CFS-potilaiden aivorungossa on havaittu keskimäärin vähäisempää verenkiertoa kuin terveillä kontrollihenkilöillä. Samoin aivorungossa ja oikeanpuolisessa mediofrontaalisessa aivokuoressa aivojen aineenvaihdunnan on havaittu olevan keskimäärin vähäisempää kuin terveillä. (Costa et al. 1995Tirelli et al. 1998)

Lisäksi CFS-potilailla on havaittu merkkejä vähemmästä aivojen valkean aineen määrästä ja erään hermoradan atrofiasta (arcuate fasciculus). Lisäksi limbisen järjestelmän, väliaivojen ja aivorungon alueella on havaittu merkkejä hermokudoksen tulehduksesta. (Zeineh et al. 2015Nakatomi et al. 2014)

Hermosto: Fibromyalgiapotilaiden sarveiskalvossa on havaittu merkkejä neuropatiasta eli hermojen patologisista muutoksista. En osaa itse arvioida löydöksen merkitystä. (Ramirez et al. 2015)

Lisämunuaiset: CFS-potilailla on havaittu joitakin muutoksia lisämunuaisten koossa, niiden erittämien hormonien (DHEA↓, DHEA-S↓) määrissä sekä virtsan kortisolissa(↓). (Scott et al. 1999aScott et al. 1999bScott&Dinan 1998Scott et al. 2000)

Immuunijärjestelmä: CFS-potilailla on havaittu etenkin ensimmäisten sairausvuosien aikana joitakin poikkeavuuksia tulehdussytokiinien määrissä, ja koko sairausaikana muutoksia tulehdussytokiinien välisissä verkostoissa. Näitä havaintoja en itse osaa juurikaan tulkita. (Hornig et al. 2015)

Homealtistuksen merkitys: Erään tutkimuksen mukaan suurimmalla osalla (93%) CFS-potilaista oli homemyrkkyjä eli mykotoksiineja virtsassa (aflatoksiinit, okratoksiini A, makrosykliset trikotekeenit). Tutkijat pohtivat, että homemyrkyt saattaisivat aiheuttaa mitokondrioiden toimintahäiriöitä. (Brewer et al. 2013a)

Myöhemmässä hypoteesiartikkelissaan samat tutkijat myös pohtivat, voisiko kroonisesti sairailla potilailla olla esimerkiksi poskionteloissaan homemyrkkyjä tuottavia biofilmejä, jotka pitävät homealtistuksen kroonisena. (Brewer et al. 2013b)

Vuonna 2016 Brewer ja kumppanit saivat artikkelilleen kaksi vastinetta, joissa kritisoitiin jyrkästi heidän käyttämiään tutkimusmenetelmiä. He julkaisivat näille kritiikeille myös omat vastineensa. (Mendell 2016, Osterman 2016, Brewer et al. 2016a, Brewer et al. 2016b).

Infektiot (mykoplasma): Useimmilla fibromyalgiasta tai CFS:stä kärsivillä potilailla on mykoplasmainfektio (84%), mutta infektion olemassaolo tai infektioiden määrä eivät ole kuitenkaan yhteydessä oireiden vakavuuteen. (Nasralla et al. 1999)

Ubikinoni eläinkokeissa: Ubikinonin vaikutusta energiantuotantoon on tutkittu myös eläinkokeissa. Eräs espanjalainen tutkijaryhmä on julkaissut lukuisia raportteja siitä, kuinka monityydyttymättömät rasvat voivat aiheuttaa ikääntyneiden eläinten DNA:lle ja mitokondrioille vahinkoa jonka ubikinoni estää melko pieninäkin annoksina - pidentäen kyseisten koe-eläinten elinikää. Muissa tutkimusryhmissä samaa eliniän pitenemistä ei olla yleensä havaittu, mikä liittyy oletettavasti koe-eläinten parempaan ruokavalioon ja mahdollisesti myös tutkimuksissa käytettyihin ubikinonin 10-300 -kertaisiin annosmääriin (verrattuna näihin espanjalaistutkimuksiin). (Ochoa et al. 2007Ochoa et al. 2005Quiles et al. 2010Quiles et al. 2006Quiles et al. 2005Quiles et al. 2004Huertas et al. 1999 & Sohal et al. 2006Lönnrot et al. 1998)

Amitriptyliini: Amitriptyliini (Triptyl) on hyvin suosittu lääke fibromyalgian hoitoon. Vaikka se selkeästi auttaa moniin oireisiin vaikuttamalla mm. hyvin tehokkaasti NLRP3-ekspressioon, näyttää kyseisellä lääkkeellä olevan myös haitallisia vaikutuksia solujen aineenvaihduntaan. CoQ10 myös vähentää NLRP3-ekspressiota mutta ei yhtä tehokkaasti. CoQ10 ei toisaalta heikennä aineenvaihduntaa, ja oikeastaan se jopa suojaa amitriptyliinin haittavaikutuksilta. (Cordero et al. 2014aAlcocer-Gómez et al. 2014Moreno-Fernández et al. 2012Bautista-Ferrufino et al. 2011Cordero et al. 2009b)

Liikunta: Vaikka liikunta sinänsä voi kuulostaa stressaavalta asialta uupumussairaudesta kärsivälle ihmiselle, tuoreessa kolme kuukautta kestäneessä tutkimuksessa aerobisen liikunnan ja lihasvoimaharjoittelun yhdistelmän (60min, kolme kertaa viikossa) raportoitiin auttavan fibromyalgiapotilailla kaikkiin tutkittuihin biomarkkereihin ja oireisiin (muun muassa VAS, FIQ, TBARS ja typpioksidi). Täten myös liikunta saattaa olla hyödyksi osalle fibromyalgiapotilaista. (Sarıfakıoğlu et al. 2014)

LDN: Matala-annoksinen naltreksoni on yksi potilaiden keskuudessa suosittu lääke fibromyalgiaan ja väsymysoireyhtymään. (Younger&Mackey 2009Younger et al. 2013, Parkitny&Younger 2017)

Tryptaasitasot: Osalla ihmisistä (4-6%) on veressä kohonneet tryptaasitasot. Näiden taustoja tai seurauksia ei täysin tunneta, mutta vuoden 2016 tutkimuksessa havaittiin perimän selittävän tätä vaihtelua. Kohonneilla tryptaasitasoilla on yhteys hyvin moninaisiin oireiluihin, jotka muistuttavat myös kroonista väsymysoireyhtymää ja fibromyalgiaa. (Lyons et al. 2016)

Syöttösolut: CFS-potilailla on havaittu alustavassa tutkimuksessa muutoksia syöttösolujen määrässä ja laadussa verrattuna terveisiin koehenkilöihin (Nguyen et al. 2016)

Fibromyalgian diagnosointi ja oireiden mittaus: Fibromyalgiaa on diagnosoitu vuoden 1990 luokittelukriteereillä, sekä viime aikoina myös vuosien 2010 ja 2016 uudistetuilla diagnostisilla kriteereillä. Oireiden suuruutta on mitattu mm. FIQ- ja VASFIQ asteikoilla. (Wolfe et al. 1990Wolfe et al. 2010Boomershine et al. 2011Myalgia.com)

Kroonisen väsymysoireyhtymän (CFS/ME/SEID) diagnosointi: Kroonisen väsymysoireyhtymän yleisin diagnostinen kriteeri on vuodelta 1994, mutta esimerkiksi myös vuonna 2011 on laadittu kansainvälinen, päivitetty kriteeri. Vuonna 2015 CFS:n uudeksi nimeksi on ehdotettu SEID:iä, joka on suomeksi "systeeminen rasitusintoleranssisairaus". Uusi nimitys on saanut myös kritiikkiä osakseen. (WikipediaFukuda et al. 1994Carruthers et al. 2011Twisk 2015, Wolfe 2016)




LIITE 2: Lisäpohdintoja ubikinonista (CoQ10)

Myös Corderon ryhmä on havainnut, että fibromyalgiapotilailla CoQ10:n määrä veriplasmassa ei oikeastaan ole alentunut vaan se on usein jopa huomattavasti suurempi kuin terveillä. Itse veikkaan, että sairauteen liittyvä hapetusstressi aiheuttaa veressä olevan ubikinolin hapettumisen ubikinoniksi, minkä vuoksi ensiksi mainittua on potilaiden veriplasmassa hyvin vähän ja jälkimmäistä jopa ylimäärin. (Yamamoto&Yamashita 1997)

Veriplasman tasoista huolimatta fibromyalgiapotilailla näyttäisi olevan CoQ10:n alentunut pitoisuus ainakin solujen sisällä, jossa sen merkitys on tärkein. CoQ10:n antaminen ravintolisänä palauttaa solujen aineenvaihduntaa tyypillisesti normaaliin suuntaan. Luulen että japanilaistutkimuksessa keskityttiin turhaan ubikinoli-muotoon, ja todellisuudessa myös halvempi ubikinoni olisi toiminut - ja suurempi annos olisi oletettavasti tuonut hieman enemmän parannusta oireisiin. (Cordero et al. 2009aMohr et al. 1992)

CoQ10:n puutosta veriplasmassa on havaittu mm. kroonisessa väsymysoireyhtymässä, masennuksessa, migreenissä, verenmyrkytyksessä ja CoQ10:n puutosta solujen sisällä on havaittu fibromyalgian lisäksi ainakin kroonisessa väsymysoireyhtymässä ja parodontiitissa. CoQ10:n määrä veriplasmassa ei liene yhtä hyödyllinen markkeri kuin sen sisältö soluissa, mutta koska näihin sairauksiin liittyy energiantuotannollisia ongelmia, on mahdollista että CoQ10:stä olisi niihin hyötyä. Migreeniin, parodontiittiin ja masennusoireisiin alustavia tuloksia on jo olemassa. (Maes et al. 2009aMaes et al. 2009bHershey et al. 2007Donnino et al. 2011Castro-Marrero et al. 2013Bullon et al. 2011 & Sándor et al. 2005Wilkinson et al. 1975Prakash et al. 2010)

En tiedä mikä CoQ10:n puutoksen aiheuttaa, mutta luulen että esimerkiksi tulehdus ja siihen liittyvä rasvojen peroksidaatio voi olla yksi tekijä ongelman taustalla. Koeputkitutkimuksissa bakteerit (LPS) tai alkoholi aiheuttavat tulehdusta sekä solun CoQ10-puutoksen. Eläinkokeissa LPS aiheuttaa energia-aineenvaihdunnan ongelmia, jotka CoQ10 korjaa. Rasvojen peroksidaation indusointi vähentää mitokondrioiden CoQ10-määrää. Lisäksi tulehdus, rasvojen peroksidaatio ja typpioksidin muodostus voivat kaikki heikentää solun energia-aineenvaihduntaa lukuisilla eri mekanismeilla. (Bullon et al. 2011Vidyashankar et al. 2012Donnino et al. 2011Forsmark-Andrée et al. 1997Bullón et al. 2014 & Morris&Maes 2014Cherry&Plantadosi 2015)




LIITE 3: Lisälähteet

Ritva Markkula - Fibromyalgia: Background factors and impact on mortality and ability to work (Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2014)

Annika Pellinen ja Kirsi Keinänen: Fibromyalgiapotilaiden fysioterapia Suomessa (Saimaan ammattikorkeakoulu 2015)

Bianka Karshikoff - Sickness Behavior: Immune System Influences on Brain and Behavior
(väitöskirja, Karolinska institutet 2015)

Artikkeliin lisäämättömiä ylimääräisiä lähteitä (Google Drive)

24 kommenttia:

  1. Kiitos tästäkin, todella mielenkiintoista tekstiä lukea! Hienoa, miten syvälle eri tutkimuksiin jaksat mennä ja sitten tiivistää suomeksi ne helposti ymmärrettäväksi. Toivottavasti näiden kroonisten sairauksien hoidossa tosiaan tulevaisuudessa keskitytään enemmän syiden kuin oireiden hoitoon.

    Onko tietoa, missä ja mihin hintaan noita ATP-/MDA-pitoisuuksia voi käydä mittauttamassa? Miten muuten oman aineenvaihdunnan tasoa kannattaa mitata?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, Karla!

      Luulen että tuollaisen testin saaminen ei onnistu helpolla Suomessa. MDD:n aineenvaihduntatesteillä voi saada jotain hajua mitokondrioiden toiminnasta, mutta en ole varma mittaako mikään testi verisolujen ATP-tasoja tai solujen sisäisiä lipidiperoksideja eli näitä Corderon tutkimuksissa mitattuja juttuja.

      Tietyissä piireissä heräämisruumiinlämpöä pidetään melko hyvänä aineenvaihdunnan tilaa kuvaavana mittarina. Alun perin lääkäri Broda Barnes esitti vuonna 1942, että herätessä mitattu ruumiinlämpö (basal temperature) on käytännössä hyödyllisempi markkeri kuin perusaineenvaihdunnan taso (basal metabolic rate): http://jama.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=256690

      Barnes laittoi kilpirauhaslääkitykselle ne joiden ruumiinlämpö herätessä oli alle 36,5 celciusastetta. Raportoi vuoden 1976 kirjassaan tosi hyviä tuloksia lukuisiin sairauksiin.

      Poista
    2. MDD Terveyspalvelut ei ollutkaan itselle tuttu ennestään, googlaamalla tuon sanomasi testin löysin heidän sivunsa. Kiitos vinkistä!

      Poista
    3. Dr. Myhillin kautta voi saada Mitochondrial Function Profilen, joka sisältää ATP:n: http://drmyhill.co.uk/wiki/Mitochondrial_Function_Profile

      Poista
  2. Mitäs mieltä olet infrapunapussista?
    http://www.fir65.com/applications/human_applications.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kyllä kehuvat noita infrapunapusseja, mutta jos niistä on hyötyä niin mekanismi ei oo kuitenkaan sama kuin lähi-infrapunalla. Infrapunapussithan on siis "far infrared" eli "kaukoinfrapunaa".

      Lähi-infrapunan tärkeimpien vaikutusten arvellaan johtuvan sen vaikutuksesta mitokondrioiden soluhengitysentsyymiin (sytokromioksidaasi), mutta ko. vaikutus ei enää ilmene yli 1000nm aallonpituuksilla eli vaikutus tulee vain niillä aallonpituuksilla jotka tulevat heti punaisen valon jälkeen. Myös punainen valo vaikuttaa aineenvaihduntaan samalla tavalla, mutta ei mene yhtä syvälle ihoon kuin lähi-infrapuna.

      Poista
  3. Moi, onneksi löysin blogisi (Olli Sovijärven linkittämänä facebookkiin)! Mielenkiintoista ja hyvää tietoa ja erityisen innoittavaa kun on tutkimustietoa tukena. Kirjoitan itse sairaus-/terveysblogia sairastumisestani krooniseen väsymysoireyhtymään: http://mcfatigue.wordpress.com/ Aion parantua tästä sairaudesta, tervetuloa lukemaan matkaani kohti terveyttä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Hanna!

      Kiva blogi sullakin. Pistän kyllä seurantaan, ihan kiinnostavaa seurata toipumisprosessia sitten sivusta! :)

      Poista
  4. hei,hienoa juttuttua sulla ja hyvin kirjoitettu.mitenkä tollanen esim agri marketin punainen infrapunalamppu mahtais toimia?ei oo ees kallis:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tavallaan tutkimusnäyttöä ei ole, mutta saattaa toimia ja halpa on :) Tää on tässä lähi-infrapunahommassa just hankalaa että ihmistutkimuksissa tulokset on saatu aikaan enimmäkseen laserlaitteilla, eikä oo tietoa tulisiko päteekö samanlainen vaikutus lämpölamppuihin. Ehkä.

      Poista
  5. Hyvä kirjoitus! Minulla itsellä on Eds, Cfs, Ibs, Fibromyalgia, Apc-resistenssi ja epäillään lisäksi Hae 3.
    Gluteeniton ruokavalio on auttanut ja monet ravintolisät sekä Ldn lääkitys.

    VastaaPoista
  6. Kiitos hyvästä kirjoituksesta. Tästä sai monta hyvää vinkkiä omaan arkeen.
    t. Kirsi

    VastaaPoista
  7. http://med.stanford.edu/snapl/t3/ -linkki ei toimi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Anonyymi,

      Minun selaimellani toimii ainakin tänään. Voi olla että oli joku väliaikainen häiriö kyseessä.

      Kyseisen labran nimi on kuitenkin "Stanford Systems Neuroscience and Pain Lab - Stanford School of Medicine", ja ovat tutkineet esimerkiksi LDN:ää aikaisemmin.

      Poista
  8. Hei,

    Kiitos mielenkiintoisista kirjoituksistasi. Yksi yhdistävä tekijä endotoksiinien, tulehdusvälittäjäaineiden ja mitokondrio-ongelmien kanssa on altistuminen sisäilman rakenneperäisille, toksisille homeille. Homeongelmat ovat tavattoman yleisiä, akateemiset arviot esiintymisestä ovat todennäköisesti reilusti alakantissa ja Suomesta puuttuvat kattavat rakennuskannan tilaa koskevat tutkimukset, joissa selvitettäisiin, mikä tilanne kentällä on.

    Tässä mielenkiintoinen tutkimus väsymysoireyhtymäpotilaista tehdyistä mykotoksiinilöydöksistä. http://www.mdpi.com/2072-6651/5/4/605

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Anonyymi,

      Tulostin ton artikkelin ja luen sen jossakin vaiheessa. Jos tiedät muitakin aiheeseen liittyviä informatiivisia tekstejä, linkkaile ihmeessä!

      Poista
    2. Hei,

      Kiitos mielenkiintoisesta ja kattavasta kirjoituksesta!

      Itse olen altistunut hometotksiineille ja kärsin myös vaihtelevati CFS:n oireista. Tosin Cfs oireita ollut jo ennen varmuudella todettua homealtistusta. On kuitenkin hyvin mahdollista, että olen altistunut myös todetamisen puutteesta huolimatta jo aiemminkin hometoksiineille.

      Itse löysin myös samaisen artikkelin ja pohdin olisiko mahdollista teettää jossain tuo pissatesti. Vielä en ole löytänyt mitään paikkaa. Olisi henkisesti helpottavaa saada konkreettista näyttöä.

      Voikohan tuota CoQ10 kokeilla turvallisesti ilman tutkimuksia kokeilumielessä? Voiko siitä olla jotain haittaa jos puutosta ei olekaan?

      Poista
  9. Moi, mielenkiintoisia kirjoituksia sinulla. Kerronpa tässä omakohtaisen kokemukseni: mulla hävisivät fibromyalgiaoireet lähes kokonaan kun sain kampitettua lääkärini tyroksiinikokeiluun, vaikka olen aina ollut mittausarvojen suhteen visusti viiterajoissa. Nyt olen ok-kunnossa mutta mittausten mukaan hypertyreoottinen, ei kuitenkaan hypertyreoosin oireita! Epäilen että suomalaisen perimän ja ravinnon yhteisvaikutus on tässä suuri ja viitearvotaulukot pitäisi uusia, ainakin tämän osalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anonyymi,

      Kiva kuulla myönteisestä T4-hoitokokemuksestasi! Oon välillä kuullut muiltakin samaa, ja luulen että Matti Välimäen perspektiivi asiaan on ihan kohtuullisen hyvä:

      http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/12/11/kilpirauhasen-vajaatoiminta-ei-nay-aina-testeissa

      "Moni tyypillisistä vajaatoiminnan oireista, kuten väsymyksestä, alakulosta ja palelemisesta, kärsivä on sitä mieltä, että lääkärit tuijottavat liian tiukasti normaaliarvoja. Voiko vajaatoimintaa sairastaa, vaikka kilpirauhaskokeet eivät anna viitettä mutta potilaan oireet viittaavat vahvasti siihen?

      – Voi sairastaa. Diagnoosi on summa oireista, kliinisistä löydöksistä ja laboratorion arvoista. Mikäli oireiden ja löydösten ja tulosten välillä on epäsuhtaa, pitää miettiä, ovatko kokeiden tulokset oikeat, pitäisikö joitain mittauksia tehdä vähän paremmilla menetelmillä ja täytyisikö tutkimusarsenaalia jonkin verran laajentaa, Välimäki vastaa.

      – Pitää kiinnittää huomiota viitearvojen alarajoille sijoittuviin tutkimustuloksiin. Yhdistyneenä sopiviin oireisiin ne hyvin usein merkitsevät todellista kilpirauhasen vajaatoimintaa.

      – Ongelman ratkaisu on, että aloitetaan korvaushoito ja katsotaan, miten potilaan vointi kehittyy esimerkiksi puolen vuoden aikana."

      Poista
  10. Kiitos mielenkiintoisesta blogista, tukee paljon omia ajatuksia ja kokemuksia.Oma kokemus ja myös intialainen lääketiede tukee ajatusta siitä,että suolisto on avain ja portti kaikkeen. Vuonna 2012 silloinen avopuolisoni sairastui ALS- sairauteen ja aloin lukea tutkimuksia suolistosairauksien ja autoimmuunisairauksien yhteyksistä. Monessa ALS-tapauksessa oli löytynyt yhteys krooniseen paksunsuolen tulehdukseen eli chronin tautiin, samaa oli avokas sairastanut ennen ALS:in puhkeamista. Olin itse jo silloin vahvasti sitä mieltä, että jos suolisto ei ole kunnossa, niin sitä kautta elimistön puolustusmekanismi ei toimi. Kysyin asiaa myös eräältä lääkäriltä, joka kumosi asian kerralla- Hän ei näe mitään yhteyttä??? Itse olimme asiasta kuitenkin toista mieltä ja niinpä matkamme jatkui eteenpäin Intiaan. Noh kaikenkaikkiaan pitkä tarina, mutta nykyään olen mielestäni aika reippaasti tietoisempi omista valinnoistani siitä mitä ja miten syön.

    Elämäni on ollut jo lapsuudesta asti aikamoista vuoristorataa ja tuo ALS potilaan hoito vei minulta lopulta voimat, sairastuin itse pitkällisen stressin jälkeen. Vuoden lääkärirumban jälkeen löysin tieni funktionaalisen lääketieteen lääkärille ja alkoi elämä muuttua. Ubikinoli, D-vitamiini, Rauta, Jodi, Seleeni, Kalkki,magnesium; niillä lähdettiin liikkeelle. Myöhemmin mukaan thyroid, tyroksiinista ei mitään apua. Intialaisen lääketieteen eli Ayurvedan mukainen ruoka, jota olen myös itse soveltanut. Erittäin vähähiilihydraattinen ruokavalio, paljon vihreää kasvista, vähän maitotuotteita, kasvirasvaa ja minimissään sokeria. Ei alkoholia ollenkaan missään muodossa, eikä punaista lihaa. Sama ruokavalio on myös monessa muussa autoimmuunisairaudessa hyvä,mm. psorin hoidossa ja colitiksessa.Myös miehen suolisto parani näillä ja Intialaisilla mausteilla, mm. kurkumalla.

    Koska keho on uupunut ja herkillä niin ruuan vaikutuksen huomaa n. 15-20 min syömisen jälkeen. Hiilaripitoinen väsyttää niin että on pakko nukkua, sokeri nousee päähän ja kohta tajuton väsy. Lihaksia ja päätä särkee, pää on sumea. Myös rytmihäiriöt nousevat raskaan syömisen jälkeen.

    Tässä vähän koekaniinin kertomusta ravintolisien ja ravinnon vaikutuksesta paranemisprosessiin. Voisin kirjoittaa tästä vaikka kuinka pitkää tarinaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Old Factory ja kiitos kommentistasi :)

      Luulisi suoliston kyllä yleistyvän lääketieteellisenä aiheena jossakin vaiheessa enemmän. :) Toki siihen liittyviä sairausmekanismeja tai esimerkiksi probiootteja tutkitaan nykyäänkin ihan hyvin, ja itse ainakin olen altistunut aiheeseen liittyvälle keskustelulle yliopistolla.

      Ikävä kuulla tästä ALS-asiasta ja loppuunpalamisesta. Kiva että funkkarilääkärin neuvoista ja/tai ravintolisistä on ollut apua.

      Olisi hauska muuten kuulla, tulisiko tuo sama aterian jälkeinen väsymys ruokavaliolla, joka olisi hiilaripitoinen mutta vähärasvainen. Jos hiilaria ja rasvaa syö molempia yhtaikaa, niin silloin voi ainakin kalorisaanti kasvaa ja rentoutusvaikutus olla aika suuri. :)

      Poista
  11. Hei, tämä teksti on mukavan laajasti käsiteltyä!! Osaatko sanoa, onko Suomessa mahdollisesti tulossa fibroon liittyviä tutkimuksia, joihin voisi osallistua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi Anonyymi ja kiitos kehusta! :-)

      En valitettavasti tiedä, millaista tutkimusta täällä on tekeillä. Meille lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tulee välillä infoa lääketutkimuksista, mutta en ole edes varma mistä esim toteutettavista fibrotutkimuksista kuulisi parhaiten...

      Poista